Paluumatka kansankotiin alkaa vaaleista

Lauantai 24.11.2018 klo 12:51

Julkaistu Tampereen Viikko -lehdessä 22.11.2018

Edus­kun­nan Suu­ren va­li­o­kun­nan va­li­o­kun­ta­neu­vos Pe­ter Sa­ra­mo on liit­ty­nyt so­si­a­li­de­mok­raat­tei­hin. Olin pi­tä­nyt huip­pu­tyyp­piä si­tou­tu­mat­to­ma­na. Sa­ra­mo seu­ra­si maa­il­man me­noa ul­ko­mail­la kah­dek­san vuot­ta ja pää­tyi sii­hen, et­tä so­si­a­li­de­mok­raat­ti­nen hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­nan mal­li on pa­ras­ta, mitä ih­mi­set tar­vit­se­vat.


Ei ole sat­tu­ma, et­tä lä­hes kai­kis­sa ter­veyt­tä, elin­ta­soa, kou­lu­tus­ta ja tasa-ar­voa mit­taa­vis­sa kan­sain­vä­lis­sä tut­ki­muk­sis­sa poh­jois­maat ovat ai­na 10 par­haan jou­kos­sa.

Näis­sä mais­sa kes­kei­nen po­li­tii­kan muu­tos­voi­ma on ol­lut vah­va so­si­aa­li­de­mok­raat­ti­nen puo­lue ja am­mat­tiyh­dis­tys­lii­ke. Vii­me vuo­si­na po­pu­lis­ti­set liik­keet ovat hei­ken­tä­neet kan­na­tus­tam­me ja joh­ta­neet poh­jois­mai­sen hy­vin­voin­ti­val­ti­on ala­sa­joon, tu­lo­e­ro­jen ja köy­hyy­den kas­vuun.

Toi­vo kui­ten­kin elää. Tun­nen sen myös kes­kus­te­luis­sa ih­mis­ten kans­sa Tam­me­lan­to­ril­la, R-ki­os­kis­sa, par­tu­ris­sa, Rau­han­nie­mes­sä, elä­ke­läis­ti­lai­suuk­sis­sa ym. Tah­don näis­tä kes­kus­te­luis­ta ja omal­ta aa­te­poh­jal­ta­ni nos­taa vii­si asi­aa kär­keen.

  • Pois­te­taan köy­hyyt­tä, vah­vis­te­taan osal­li­suut­ta ja yh­tei­söl­li­syyt­tä. Tämä on so­si­a­li­de­mok­ra­ti­an ydi­nee­tos­ta.
  • Pa­nos­te­taan kou­lu­tuk­seen, tut­ki­muk­seen, si­vis­tyk­seen ja kult­tuu­riin. Olen si­tou­tu­nut op­pi­mis­mil­jar­diin en­si vaa­li­kau­del­la. Tar­vi­taan siis suun­nan­muu­tos – in­ves­toin­ti lap­siin ja nuo­riin.
  • Py­säy­te­tään il­mas­ton­muu­tos. Ai­ka käy vä­hiin. Eko­lo­gi­ses­ta kes­tä­vyy­des­tä ei pidä tin­kiä.
  • Pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­le elä­ke­läi­sil­le enem­män ra­haa kä­teen. Eläk­kei­den ve­ro­tus­ta tu­lee alen­taa ja in­dek­si­jär­jes­tel­män re­mont­ti koh­ti puo­li­vä­li-in­dek­siä.
  • Esi­merk­ki­nä Si­pi­län hal­li­tuk­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ta po­li­tii­kas­ta on di­a­bee­ti­koil­le ja ke­li­aa­ki­koil­le teh­ty­jen kor­vaus­ten hei­ken­nyk­set. Kor­vauk­set pi­tää pa­laut­taa.

Ohei­nen lis­taus an­taa vain viit­teen sii­tä, mitä kaik­kea pi­tää teh­dä. Se ker­too mitä juu­ri nyt liik­kuu pääs­sä­ni, kun val­mis­tau­dun käy­mään kes­kus­te­lua edus­kun­nas­sa hal­li­tuk­sen ta­lou­sar­vi­oe­si­tyk­ses­tä.

Juk­ka Gus­tafs­son

Kan­sa­ne­dus­ta­ja, val­tuu­tet­tu

_MG_4961.jpg

Avainsanat: Sipilän hallitus, koulutus, ilmastonmuutos,

Tampereen yliopiston itsehallinto on uhattuna

Tiistai 28.8.2018

Julkaistu HS Vieraskynä 28.8.2018
Eduskunnan olisi pitänyt turvata yliopistoyhteisön asema ja itsehallinnon toteutuminen uuden Tampereen yliopiston valmistelussa.
Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki mahdollisti säätiöyli­opistojen perustamisen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto yhdistyvät vuoden 2019 alussa uudeksi Tampereen yliopistoksi. Uusi yliopisto on muodoltaan säätiöyliopisto.


Eduskunta päätti yli­opistofuusion mahdollistavista lakimuutoksista viime joulukuussa. Valitettavasti päätökset tehtiin ymmärtämättä yliopistojen toiminnan dynamiikkaa, eikä henkilöstön asemaa muutos­vaiheen hallinnossa varmistettu.


Uudessa Tampereen yliopistossa valtaa käyttää siirtymäkauden hallitus. Eduskunnan enemmistö antoi yliopistolakia muuttaessaan siirtymäkauden hallituksen valinnan yhdistyvien yliopistojen hallituksille. Siirtymäkauden hallituksessa ei ole yliopistoyhteisön edustusta.


Itsehallinnon kannalta arveluttavasti valitulle siirtymäkauden hallitukselle uskottiin samalla myös uuden yliopiston rehtorin valinta. Näin sille annettiin valta tehdä keskeinen valinta, joka linjaa uuden yliopiston alkua vuosiksi eteenpäin.
Tampereen uuden yliopiston järjestäytyminen on takkuillut, ja henkilöstöjärjestöt ovat yhdessä yli­oppilaskunnan kanssa kannelleet oikeusasiamiehelle. Ne kysyvät, jääkö yliopistoyhteisö nyt vaille niille perustuslaissa taattua valtaa yli­opiston hallituksen valinnassa ja yliopiston akateemisissa asioissa.


On lyhytnäköistä, että uuden yliopistosäätiön perustajat tuntuvat toistuvasti sivuuttavan yliopisto­yhteisön. Perustuslaissa turvatun yliopistojen itsehallinnon tehtävänä on turvata korkealaatuinen tiede, taide ja opetus. Yksi laadun tae on, että tiede, taide ja opetus kehittyvät itsenäisesti. Hallinnossa tämä tarkoittaa moniäänisyyttä, jossa on mukana yliopistoyhteisön edustus.


Nyt siirtymäkauden hallitus käyttää valtaansa myös uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen valinnassa. Se on nimennyt hallitusvalinnasta vastaavaan konsistoriin puheenjohtajan ilman vaaleja. Konsistori päätti hiljattain äänin 10–10, ­että työsuhde yliopistoon vaaran­taisi hallituksen jäsenen riippumattomuuden. Äänestyksen ratkaisi ­puheenjohtajan ääni.


Perustuslakivaliokunnan vuonna 2009 antamassa lausunnossa todetaan, että yliopistoyhteisön edustus hallituksessa vahvistaisi yliopiston itsehallintoa. Riippumattomuuden määritelmä on siis Tampereella käännetty päälaelleen.


On nurinkurista, että yksityiset ja ulkopuoliset tahot pyrkivät käyttämään voimakkaasti valtaa Tampereen yliopiston hallinnossa rajaamalla yliopistoyhteisön pois hallituksesta tässä herkässä alkuvaiheen valmistelussa, jossa linjataan uuden yliopiston toimintaa ja henkeä.


TTY-säätiön ja uuden Tampereen korkeakoulusäätiön alkupääomat ovat vaatimattomia verrattuna tamperelaisten yliopistojen yhteen­laskettuun budjettiin, joka on noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Valtaosa siitä on julkista rahaa.


Lainsäätäjien ei tulisi katsoa toimettomina sivusta, kun yliopiston ulkopuolinen yritysmaailma näyttää nyt ottavan suhteellisesti verrattain pienillä taloudellisilla panostuksilla suurta päätösvaltaa niihin julkisiin varoihin, jotka valtio myöntää korkeakoulutukseen ja perus­tutkimukseen.


Uusi Tampereen yliopisto näyttää suuntaa koko Suomen yliopisto­kentälle. On arvokasta, että korkeakoulujen taustaryhmät edustavat yhteiskuntaa laajasti ja tuovat näin sekä lisäresursseja että omia näkemyksiään yliopistomaailmaan. Samalla yliopiston itsehallinnon ja yliopistoyhteisön roolin merkityksen ymmärtäminen korkealaatuisen tieteen ja sivistyneen yhteiskunnan perustana korostuu.


Onkin suuri sääli, että edus­kunnan enemmistö ei noudattanut perustuslakivaliokunnan suosituksia ja valinnut kantaa, jolle esi­timme sivistysvaliokunnassa vahvat perusteet. Tämä kanta olisi minimoinut väliaikaisen hallinnon roolin ja varmistanut yli­opistoyhteisön aseman Tampereen uuden yliopiston valmistelussa.


Jotta tällaista tilannetta ei pääsisi enää syntymään, seuraavan eduskunnan on syytä tarkastella yliopistolain säädösten riittävyyttä.


Pilvi Torsti ja Jukka Gustafsson

Torsti on kansanedustaja (sd) ja poliittisen historian dosentti. Gustafsson on kansanedustaja (sd) ja entinen opetusministeri.

Avainsanat: Tampereen yliopisto, yliopistofuusio, koulutus, säätiöyliopisto,

Gustafsson: "Hyvä, kun asiantuntijat kaitsevat hallituksen koulutuspolitiikan linjaa!"

Tiistai 13.3.2018 klo 15:05

Tiedote:
SDP:n kansanedustaja ja ex-opetusministeri Jukka Gustafsson on hyvillään, että hallitusta opastetaan koulutuspolitiikassa oikeille linjoille.
 
– Osaamisen tulevaisuuspaneeli ja sen asiantuntijat ovat päätyneet SDP:n koulutusnuotin kanssa samaan sävellajiin. Ja on ilo havaita, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on omaksunut sen myös, sanoo Gustafsson OKM:n Osaamisen tulevaisuuspaneelin työstä tiedotetusta annista.
 
– Harmi vain, että hallituksen toimet ovat tähän asti näyttäytyneet leikkauksina, josta priorisointi on unohdettu. Esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelman lopetus on ollut juuri päinvastoin kuin opetusministeri nyt tänään sanoi. Myös vapaa sivistystyö ja ammatillinen aikuiskoulutus ansaitsee lisätukea eikä vain kauniita sanoja juhlapuheissa, jatkaa Gustafsson.
 
SDP:n tuoreessa koulutuspoliittisessa ohjelmassa sanotaan:
”Tarvitaan kunnianhimoinen visio paremmasta tulevaisuudesta, jossa määrätietoisesti tavoitellaan koko väestön koulutus- ja osaamistason nostamista. Sosialidemokraatit esittävät useamman vaalikauden mittaista tiekarttaa suomalaisen koulutuksen uudistamiseksi. Tämä työ tulee tehdä parlamentaarisena työnä, laajasti eri sidosryhmiä kuullen sekä tutkittua tietoa hyödyntäen.”
 
– Hallituksen alun virhearvioiden ripeän korjaamisen nyt ja heti -toimien lisäksi tarvitaan pitkänaikavälin kestäviä ratkaisuja. Siihen työhön odotamme nyt kutsua, kun hallituskin osoittaa oppimiskykyä – oppimalla omista virheistään, viisaampiaan kuunnellen. On viimeinen hetki reivata hallituksen kurssia, sen viimeisen kehysriihen päätöksissä, toivoo Gustafsson.

Lisätietoja: Jukka Gustafsson 050 511 3038
img_23832.jpg

Avainsanat: Sipilän hallitus, koulutus, koulutuspolitiikka

Gustafsson: Kokoomus esittää " koulutuskärkiä" - ja toimii päinvastoin

Keskiviikko 16.8.2017

SDP Tiedotus
Kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) on tuohtunut Kokoomuksen ministeriryhmän julkisuuteen saattamasta koulutustiedotteesta " kuusi kärjessä", missä kannetaan huolta työelämän osaajien riittävyydestä.


- Monet esityksistä ovat kannatettavia, ja käy selväksi, että Kokoomuksessa on perehdytty hyvin SDP:n koulutuspoliittiseen ohjelmaan. Puolueen uskottavuus on nyt vain lähellä jäätymispistettä, koska maan hallituksen koulutuspolitiikka vie vallan toiseen suuntaan. Tätä leikkauspolitiikkaa on voimakkaasti arvostelut myös talousnobelisti Bengt Holmström, muistuttaa Gustafsson.

- Kokoomus on huolissaan työntekijöiden osaamisesta - kukapa ei olisi!  Mutta miten tähän sopii se, että Kokoomus ja muu porvarihallitus on ajamassa alas esim. käynnistämääni Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, jolla on mahdollistettu yli 10 000 ilman ammattitutkintoa olevalle nuorelle tutkinto. Erityisesti ammattitutkintoa olevien nuorten miesten määrä on äärimmäisen huolestuttava. Missä teot Kokoomus, kysyy Gustafsson?

- Toinen ajankohtainen esimerkki löytyy kesäkuussa eduskunnassa äänestyksen jälkeen hyväksytystä ammatillisen koulutuksen reformista. Niin Elinkeinoelämän keskusliitto kuin työmarkkinajärjestöt ovat halunneet kehittää lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä esim. kaksoistutkintojen suorittamismahdollisuuksia. Sen vahvistaminen on työelämää ja työllisyyttä kehittävää. Tämän päivän ja vielä enemmän tulevaisuuden työelämä tarvitsee laadukkaita osaajia, joilla on hyvä yleissivistys, kielitaito ja oman ammattinsa erityisosaaminen.

- Mutta mitä tekivät hallituspuolueet? Kokoomuksen johdolla eduskunta äänesti kumoon esityksen, jolla rahoitusjärjestelmä olisi kannustanut oppilaitoksia tarjoamaan enemmän modernia työosaamista, muistuttaa Gustafsson. Kokoomus katsoi menneisyyteen, ei tulevaisuuteen!

- Toivon, että Kokoomuksen kannanotto kertoo muustakin kuin huonosta omastatunnosta, Gustafsson sanoo.

Sosialidemokraatit ovat luvanneet koulutuspoliittisessa ohjelmassaan tehdä mahdolliseen hallitusvastuuseen noustessaan merkittäviä lisäpanostuksia koulutukseen ja tutkimukseen.

- Porvarihallituksen väärän koulutuspolitiikan suunta kääntyy, lupaa Gustafsson.  

Lisätietoja

Jukka Gustafsson
SDP:n koulutuspoliittisen työryhmän pj.
Kansanedustaja
p. 050 511 3038

Avainsanat: koulutus, Sipilän hallitus

SDP:n Gustafsson: Ammatillinen koulutus tarvitsee uudistamista - hallitus ei halunnut korjata reformin valuvikoja

Keskiviikko 28.6.2017

Tiedote 28062017
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafssonin mielestä hallituspuolueilla ei ollut halua korjata reformin valuvikoja eduskuntakäsittelyn aikana. Ammatillisen koulutuksen reformi on historiallisen suuri uudistus, jonka vaikutukset ulottuvat useita vaalikausia eteenpäin. Muutaman, mutta periaatteellisesti tärkeän valuvian korjaamisella uudistus olisi voitu hyväksyä yksimielisesti.
 
─ Ilmoitimme lain valiokuntakäsittelyn aikana halumme sopia korkeammasta perusrahoituksen tasosta niin opetusministerille kuin sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajille. Tukenamme olivat lähes kaikki asiantuntijat, jotka esittivät perusrahoituksen nostoa 50 %:sta 60 %: iin. Miksi yhteistyön käteen ei haluttu tarttua? Paheksun voimakkaasti tämän kokoluokan asiassa parlamentaarisen opposition näkemysten sivuuttamisen, jyrähtää entinen opetusministeri Gustafsson.
 
─ Sinänsä oikeat koulutuksen kehittämistavoitteet olisivat ansainneet laajan parlamentaarisen tuen, joka eduskunnalta olisi ollut saatavissa. Miksi ei haluttu oikeasti neuvotella ja sopia, vaan runnottiin tällä tavalla läpi hallituspuolueiden kertaalleen – jo ennen valiokuntakuulemisia – sopimaa esitystä, Gustafsson kysyy.
 
Gustafssonin mukaan tärkeää olisi ollut perusrahoitusosuuden noston ohessa huomioida uudistuksen tuomat lisäkustannukset, joiden esimerkiksi Kuntaliitto on arvioinut kohoavan jopa 84 miljoonaan euroon. Lähiopetuksen turvaaminen olisi myös Gustafssonin mielestä ollut tärkeää saada lakiin ja tätä monet asiantuntijat ehdottivat. Lähiopetuksen väheneminen heikentää oppimistuloksia ja kasvattaa riskiä opintojen keskeyttämiseen.
 
Uusi koulutussopimusmalli tuo mukanaan monia haasteita
 
Ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuoma uusi koulutussopimusmalli asettaa Gustafssonin mielestä monia haasteita paitsi oppilaitoksille, myös yrityksille ja opiskelijoille.
 
─ Miten oppilaitoksen opettajien ja ohjaajien aika riittää työpaikalla tapahtuvaan ohjaamiseen? Miten työpaikkojen oletetaan järjestävän oman ohjauksensa ilman, että siihen osoitetaan resursseja? Esitimme koulutussopimuksen keston rajaamista ja opiskelijan ohjaamista oppisopimuskoulutukseen, mutta tämänkin esityksen hallituspuolueet torppasivat, Gustafsson hämmästelee.
 
− Hallituksen esitys on saanut osakseen paljon kritiikkiä myös siitä, ettei siinä huomioida koko toisen asteen kehittämistarpeita. Sosialidemokraattien mielestä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö on modernia ammattisivistystä ja esimerkiksi kaksoistutkintojen suorittaminen sisältää työelämän kaipaamia valmiuksia: hyvää yleissivistystä, kielitaitoa, luovaa ja aloitteellista toimintaa ja osaamista.
 
Sosialidemokraateilla oli halukkuutta korjata uudistuksen valuviat
 
Gustafsson muistuttaa, että sosialidemokraateilla on osaamista ja valmiutta, vaikka viikossa, neuvotella hallituspuolueiden kanssa esitettyä parempi lainsäädäntö, joka paremmin turvaa laadukkaan oppimisen ja osaamisen. Hän kertoo sosialidemokraattien olevan nyt äärimmäisen huolestuneita työpaikalla tapahtuvan ohjauksen laadusta ja todellisesta jatko-opintokelpoisuudesta.
 
─ Monet koulutuksen järjestäjät ja opettajat odottavat tätä reformia. Siinä on paljon oikeita aineksia, joita kannatamme. Mutta erään opetuspäällikön sanoin, ”ei ole yhtään varmaa, minne päädytään tämän uudistuksen myötä”. Sosialidemokraateille ammatillinen koulutus on niin tärkeä, että me haluamme, että on varmaa, minne päädytään isoa uudistusta toteutettaessa. Siksi lainsäädäntö ei meille esitetyssä muodossa käy ja siksi esitämme lainsäädännön hylkäämistä, sanoo Gustafsson.
 
Lisätiedot:
 
Jukka Gustafsson
Kansanedustaja (sd.)
Puh. 050 511 3038

Avainsanat: ammatillisen koulutuksen reformi, Sipilän hallitus, koulutus

SDP:n Gustafsson: Kokoomus jäämässä luokalle koulutusasioista

Sunnuntai 27.11.2016

Tiedote 27.11.2016
Kokoomus kertoi eilen keskittyvänsä kuntavaaleissa koulutus- ja sivistysasioihin. Kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson näkee tässä ison ristiriidan kokoomuksen hallituksessa harjoittamaan politiikkaan nähden.

- Koulutus ja sivistys ovat erittäin tärkeitä aiheita kuntavaaleissa meille kaikille. Pidän kuitenkin yllättävänä, että juuri kokoomus on se, joka aloittaa ensimmäisenä ilmiselvän populistisen vaalipropagandan. Tämä tuntuu tyhjältä sanahelinältä, kun katsoo, minkälaista politiikkaa kokoomus on tähän mennessä harjoittanut hallituksessa, sanoo Gustafsson.

- Onko taas kyseessä vaalilupaus, josta puhutaan vaalien alla, mutta teot vievät toiseen suuntaan? Jäljet pelottavat, arvon kokoomuslaiset. Kun luottamus on mennyt, niin se on mennyt, arvioi Gustafsson.

- Esimerkiksi peruskoulujen osalta kaikkein eniten tukea tarvitseville oppilaille tarkoitetuista tasa-arvorahoista kokoomusministeri Grahn-Laasonen leikkasi suurimman osan. Satoja opettajia ja koulunkäynnin ohjaajia otettiin lapsilta pois. Tilanteessa, jossa matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat laskeneet.

- Leikkauksien sijaan kokoomuslaiset voisivat tutustua SDP:n vaihtoehtobudjettiin, jossa panostetaan koulutukseen ja tutkimukseen, neuvoo Gustafsson.

- Kokoomus on historiansa vanki. Koulutuksellinen tasa-arvo ei ole kokoomuksen "leipälaji", ei teoissa eikä sanoissa. Kokoomuksen uskottavuus puhua peruskoulusta ja varhaiskasvatuksesta on juuri nyt heikko, kouluarvosanalla lähellä luokallejääntiä, toteaa Gustafsson.

- Voisi kysyä, miten kokoomus kehtaa, ja näyttää kehtaavan. Sanat ja teot ovat todella ristiriidassa, päättää Gustafsson.

Lisätietoja: Jukka Gustafsson p. 050 511 3038

Avainsanat: SDP, koulutus, SDP:n vaihtoehtobudjetti, Grahn-Laasonen

Gustafsson vaatii: peruskoulun tasa-arvorahat takaisin ministeri Grahn-Laasonen

Tiistai 9.8.2016 klo 14:59

Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson ottaa kantaa ajankohtaiseen koulutuksen tasa-arvon heikkenemistä koskevaan keskusteluun.

- On syytä ottaa hyvin vakavasti prof. Jouni Välijärven huoli tasa-arvon murenemisesta peruskoulussamme. Olen kyllä muistuttanut eduskuntakeskusteluissa ministeriä oppimistulosten laskemisesta ja tasa-arvon heikkenemisestä. Valitettavasti sana on mennyt kuuroille korville.

- On ollut kohtalokkaan väärää koulutuspolitiikkaa porvarihallitukselta ja ministeriltä lopettaa koulutuksen tasa-arvorahat, jotka oli edellisessä hallituksessa osoitettu korvamerkittynä opetusryhmien koon pienentämiseen ja koulujen välisten erojen vähentämiseen, muistuttaa kansanedustaja Jukka Gustafsson.

- Uusi oppiminen edellyttää erilaisia oppimistilanteita, joissa ryhmät eivät saisi olla liian suuria. Näin kaikilla, mutta erityisesti heikommin pärjäävillä on oppisen edellytykset.

- Nyt herätys, opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen. Vaadin ja esitän että palautatte budjettiriihessä ryhmäkokorahat, ja rahat, joilla tuetaan haasteellisessa toimintaympäristössä toimivia kouluja. Muistutus myös siitä, että Sipilän hallituksen päätös varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta kumotaan. Pienimmistä lapsista se tasa-arvo lähtee kasvamaan, muistuttaa Gustafsson

Lisätietoja:

Jukka Gustafsson

Kansanedustaja

Sivistysvaliokunnan jäsen

p. 050-5113038

Avainsanat: SDP, Gustafsson, Sipilän hallituksen koulutuskeikkaukset

Gustafsson Savonlinnan opettajakoulutuksesta: Viimeinen vetoomus pääministeri Sipilälle ja opetusministerille

Torstai 12.5.2016

SDP:n kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafssonin mielestä on hyvä, että pääministeri Sipilä on ottanut tosissaan sosialidemokraattien ja  kansalaisliikkeen toiveet ja antanut tehtävän selvittää mahdollisen lopettamispäätöksen hintalapun Savonlinnan talousalueelle ja laajemmin veronmaksajille. Gustafsson sanoo, että oletettavasti vastakkain ovat Itä-Suomen yliopiston luku 0,7 miljoonaa euroa säästöä yliopistolle ja monen kymmenen miljoonan tappiot yhteiskunnalle. Esillä on ollut jopa yli 100 miljoonan euron kokonaistaloudelliset menetykset.

- On aika esittää viimeinen vetoomus pääministerille ja opetusministerille. Heidän olisi nyt syytä kuunnella järjen ääntä. Korkeatasoisen opettajakoulutuksen paikka Savonlinnassa on ansaittu ja sitä tulee kehittää eikä lopettaa, pitkän linjan sivistyspoliitikko Gustafsson vaatii.

Gustafsson ei pidä uskottavina Sipilän selityksiä siitä, että hallitukselle Savonlinnan tapaus tuli yllätyksenä.
- Tämä Sipilän väite on täysin käsittämätön. Hallitus leikkaa ensin miljardeja koulutuksesta ja sen jälkeen ihmettelee, että ohhoh, yliopistoissa on irtisanomisia. Sipilän selitystä ei usko kukaan.

- Sosialidemokraatit ovat eduskunnassa moneen kertaan muistattaneet Savonlinnan opettajakoulutuksesta esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla. Olen keskusteluissa suoraan vedonnut pääministeriin, kun on näyttänyt siltä, ettei opetusministeriä asia ei ole juuri kiinnostanut.

Gustafssonin mukaan on epäselvää, mitä opetusministeri ja hallitus on oikeasti tehnyt Itä-Suomen yliopiston suuntaan.
- Lopputulos kuitenkin näkyy kaikille ja se on pyöreä nolla. Omalla ministerikaudellani puutuin Savonlinnan tilanteeseen. Silloin ykkösasia oli säilyttää korkean tason opettajankoulutus, mutta myös huomioida kampuksen aluetaloudellinen merkitys ja yhteiskunnan kokonaisetu.

Gustafsson muistuttaa, että valtioneuvoston jäsen on vannonut valan palvella koko isänmaata.
- Keskusta kyllä puhuu kauniisti aluekehittämisestä, mutta teot puuttuvat. Ilmeisesti aluepolitiikka on tärkeää vain silloin, kun kyse on pääministerin kotiseudusta. Jos pääministeri Sipilä olisi itse kotoisin Savonlinnasta, tätä ei olisi koskaan tapahtunut.  


Lisätietoja:
Jukka Gustafsson, 050 511 3038

Avainsanat: Savonlinnan opettajakoulutus

Gustafsson: PUHE - FUTURE EDUCATION FORUM - TAMPERE 2016

Maanantai 11.4.2016

                                  
 
Jukka Gustafsson, entinen opetusministeri, kansanedustaja –
 
Näkemys hyvästä ammatillisesta koulutuksesta: Tampere – tehtaiden, tekniikan, osaamisen ja innovaatioiden kaupunki
Kiinalaisen sananlaskun mukaan "Tuhannenkin virstan matka alkaa yhdellä askeleella".
 
Tampereella otettiin tärkeä askel ja tehtiin historiaa jo 1800-luvun lopulla, kun Finlaysonin kutomosalissa syttyi Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo. 
Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, että Tampereella ollaan mielellään edelläkävijöitä. Tamperelainen rohkeus loi pohjan sille, että kaupunki kasvoi 1900-luvun alkuun tultaessa Suomen tärkeimmäksi teollisuuskaupungiksi.
 
Rohkeus, edelläkävijyys ja innovaatiot ovat leimanneet Tamperetta aina näihin päiviin saakka. Esimerkiksi 1990-luvulla Tampereelta soitettiin maailman ensimmäinen GSM-puhelu, suunniteltiin kävelevä metsäkone, kehitettiin ensimmäinen Communicator (Nokia 9000) ja otettiin ensimmäinen digitaalinen röntgenkuva.
 
2000-luvun tamperelaisia maailmanluokan innovaatioita ovat mm. sumuvalkokangas, satamien täysautomaattinen konttilukkijärjestelmä, 41-megapixelin kännykkäkamera (Nokia808) ja uusinta uutta oleva Nokia Ozo –virtuaalitodellisuuskamera, joka kuvaa 360 asteen videoita, jossa on ensimmäisenä maailmassa videon monitorointimahdollisuus jo kuvausvaiheessa.         
   

Eikö olekin kiinnostavaa, että yritykset kuten Ericsson, Huawei, Intel, Microsoft, Nokia ja Sony tekevät juuri Tampereella tutkimusta ja tuotekehitystä.
Entä miltä kuulostaa se, että kantasoluteknologiaa hyödyntämällä potilaalle kasvatettiin uusi leukaluu hänen rasvasoluistaan hänen vatsalaukussaan? Tämäkään ole mikään tieteisfiktioelokuvan tarina, vaan todellisuutta Tampereella. 

Tampere on parhaillaan edelläkävijänä myös avoimien innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Tampereen koko Suomen Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus –teeman koordinaattoriksi.

Tampereen kaupunkiseudulla on myös merkittävää cleantech -osaamista. Alueelle kehitetään parhaillaan Suomen ensimmäistä cleantech -vyöhykettä. Vyöhykkeelle sijoittuu muun muassa energian, jätehuollon, rakennetun ympäristön, teollisten prosessien ja liikenneratkaisujen osaajia, jotka voivat kehittää toiminnallisia ja logistisia ketjuja yhdessä sekä hyödyntää yhteisiä palveluita ja energiaverkkoja.


Tampere on Helsingin jälkeen Suomen suurin opiskelukaupunki.
Esimerkiksi Tredussa on yli 30 ammatillista koulutusalaa, joissa on nuorten ja aikuisten koulutuksissa noin 16 000 opiskelijaa.  TAKK:ssa opintoja suorittaa vuosittain yli 14 000 opiskelijaa. Tampereella on myös 2 yliopistoa, 1 ammattikorkeakoulu, joissa on yhteensä 35 400 opiskelijaa.


Tampereen seutu on nykyisin Helsingin, pääkaupunkiseudun ohella Suomen merkittävin kasvukeskus. Tampereen kaupunkiseutu on myös Skandinavian suurin valmistavan teollisuuden keskittymä. Seudulla on 33 000 ICT osaajaa ja 54 000 tekniikan alan ammattilaista.


Alueella tarvittavalle ammattiosaamiselle on vankan pohjan luonut juuri toisen asteen korkeatasoinen nuoriso- ja aikuiskoulutus. Alueemme pitkäaikainen ja hyvä menestys kertoo osaltaan koulutuksemme korkeasta laadusta ja kouluttajiemme osaamisesta.


Parhaillaan useat Tampereen seudun yritykset ovat myös erittäin kiinnostuneita Kiinasta, kuten  Pegasor (anturit), Air0 (ilmanpuhdistimet), Ecomation (jätteenkäsittelyn ratkaisut), Molok (jätteiden syväkeräys), Garder Denver (kompressorit), Black Donuts (rengasalan konsultointi), EPSE (metallisakkojen suodatus), Tamturbo (kompressorit), Mecoret (suunnittelu-, asiantuntija- ja projektointipalveluja), Delete (teollisuuden ja rakentamisen ympäristöpalvelut), Sarlin (paineilma, automaatio ja energiateknologia) ja Finrenes (uusituvien energiamuotojen konsultointi).


Totean mielelläni, että Kiina on parhaillaan meidän suuren ja monipuolisen kiinnostuksemme kohteena etenkin koulutusyhteistyön, kuin myös yritysyhteyksien näkökulmista. 


 
Uudistuva ammatillinen koulutus
 
Suomen ammatilliselle koulutukselle on tunnusomaista vetovoimaisuus ja positiivinen julkinen kuva.  Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on kehittynyt vuosien saatossa vahvaksi ja työelämän osaamistarpeisiin on pystytty vastaamaan hyvin.
Ammatillista koulutusta on kehitetty Suomessa tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti jo pitkään.   Jokaisella peruskoulun päättävällä on koulutuspaikka - joko lukiossa-  tai ammatillisessa koulutuksessa.
Noin 50 %  ikäluokasta valitsee ammatillisen koulutuksen heti perusopetuksen jälkeen.
 
Ammatillisen koulutuksen jälkeinen jatko-opintokelpoisuus on erittäin tärkeä ominaisuus ammatillisen koulutuksen opiskelijoille.  Se on laissa turvattu. Kolmivuotinen ammattitutkinto takaa väylät korkea-asteelle ja jatko-opintoihin.  Eli ammatillinen perustutkinto tuottaa samanlaisen mahdollisuuden jatkaa opintoja korkea-asteella kuin lukio-opinnot.  Lähes 40 % valituista ammattikorkeakoulun opiskelijoista tulee ammatillisen koulutusväylän kautta.  Asia on huomattavan merkittävä.
 
Ammatillinen koulutus toimii aktiivisesti yhteistyössä lukiokoulutuksen kanssa niin, että opiskelijat voivat suorittaa myös lukio-opintoja tai samanaikaisesti koko lukiotutkinnon.
Moni suorittaa ns. kaksoistutkinnon - esim. metallialan perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon - joka on kova sana työmarkkinoilla.
 
Suomessa ei ole koulutuksen umpiperiä.  Se merkitsee sitä, että periaatteessa meillä kaikki lahjakkuudet voivat mennä eteenpäin elinikäisen oppimisen hengessä
 
Ammatilliseen koulutukseen on syntynyt useita - kansainvälisestikin kiinnostavia - innovaatioita.
Opetuksen henkilökohtaistaminen, aikaisemman osaamisen tunnistaminen sen hankintatavasta riippumatta, työpaikalla tapahtuva oppiminen, osaamisen näyttäminen työpaikoilla ja ammattitaitokilpailut ovat hyviä esimerkkejä rohkeista oppimista edistävistä innovaatioista.
 
Hyvät kuulijat
 
Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi maan hallituksen kärkihankkeista. Kun maailma muuttuu ympärillämme, muuttuvat myös ammatit ja niiden osaamistarpeet. Reformissa tulevat muuttumaan toimintalainsäädäntö sekä rahoitus että ohjausjärjestelmät.
 
AMKE:n yhteistyöfoorumissa "Katse tulevaan - ammattiosaaminen 2025" viime viikolla pääministeri Juha Sipilä sanoi:   ”Reformi on saatava maaliin. Uudistaminen on välttämätöntä”.  
Uudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna 2018.
 
Reformia voi kuvata koulutuksen kehittämisellä mm.
- työelämäyhteyden vahvistaminen
- koulutuksen laadun varmistaminen keskeisin tavoite
- koulutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta parannetaan - osaamisperusteisuus pakottaa uudistumaan
- ohjaus ja valmennus tärkeää opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen laadulle
 
Suomessa ammatillinen koulutus on tottunut vastaamaan muutoksiin ja elämään muutoksissa. Keskeiset toimijat ovat vahvalla otteella ja yhteistyöllä uudistamassa koulutusta. Viime syksynä opetusministeriö yhdessä opetushallituksen kanssa toteutti aivoriihen, johon vastasi yli 1300 koulutuksen järjestäjää, työelämän, opettajien ja opiskelijoiden edustajaa.
Me olemme täällä Tampereella ja Pirkanmaalla eturivissä tekemässä ammatillisen osaamisen huippuloikkaa. Meillä syttyi ensimmäinen sähkövalokin. Se velvoittaa!
 
Hyvät kuulijat
Keskeisintä ammatillisessa koulutuksessa on läheinen ja kiinteä yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa.  Kaiken perusta on tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely.  Tärkeä kysymys on -  miten kouluttaa siihen mitä ei vielä ole? Mikä on toimintaympäristömme vuonna 2025–2030?
 
Työelämän muutokset haastavat näkemyksemme siitä, mitä on työelämässä tulevaisuudessa tarvittava osaaminen tai mitä on ammatillinen osaaminen.  Muutosvauhti edellyttää työntekijältä kykyä omaksua uutta tietoa, kykyä mukautua siihen, että työvälineet tai työnteon tavat ovat jatkuvassa muutoksessa.
 
Tällaisessa työelämässä vähemmälle merkitykselle väistämättä jää kovin yksityiskohtaisen ammatillisen tiedon omaksuminen.  Sen sijaan merkitystään nostavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen liittyvät taidot, kuten kyky hyödyntää työssään uutta teknologiaa tai kyky ratkaista työssä eteen tulevia yllättäviä ongelmia.  Unohtamatta tietenkään sosiaalisia, työyhteisössä toimimisen taitoja.
 
Meidän on määriteltävä uudelleen se, miten me ammatillisen koulutuksen ymmärrämme.  Jos ammattitaito hankitaan tulevaisuudessa yhä enemmän työpaikalla oppien, missä hankitaan nämä elinikäisen oppimisen ja kehittymisen kannalta keskeiset taidot?
 
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE - jonka tulevaisuusvaliokunnan pj. on isäntämme rehtori Tapani Teppo - on arvioinut, että koulutusjärjestelmän korvaa tulevaisuudessa "oppimisen ekosysteemi", jossa eri instituutioiden, oppimisympäristöjen ja työn sekä muun elämänrajat ovat sekoittuneet.  Innovaatioista 96 % syntyy käytännön työstä, kuitenkin innovaatiopolitiikassa ammatillisen koulutuksen rooli usein unohdetaan. Arjen innovaatioista syntyvät talouskasvun avaimet.
 
Hyvät kuulijat
Haluan tässä yhteydessä rohkaista meitä kansainvälisyyteen.
Minulla ei nuorempana ollut mahdollisuutta opiskella ulkomailla.  Tänä päivänä meillä on noin 13 %:lle opiskelijoista opintoja ulkomailla, kun taas EU:n alueella vastaava luku on 2-3 %. Tästä huolimatta soisin paljon useammalle mahdollisuuden opiskella myös ulkomailla. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kuten Kiinan, Venäjän ja Intian kanssa pitää lisätä.
 
Hyvät kuulijat
Suomessa ammatillisen koulutuksen opettajat ovat arvostettuja ammattilaisia. Kelpoisuusvaatimukset ovat korkeat; oman alan korkeakoulututkinto, opettajankoulutus ja työkokemus vähintään 3 vuotta.
Koulutukseen on vaikea päästä - vain kolmannes hakijoista pääsee.
 
Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opettajuus käy läpi suurta muutosta.
Ammatillisen koulutuksen menestys perustuu ydintoiminnan eli pedagogiikan jatkuvaan kehitykseen, jolloin oppiminen ja opetus vastaavat tarpeita ja odotuksia.  Modernin oppimiskäsityksen, ihmiskäsityksen ja johtamiskäsityksen on kuljettava yhtä matkaa, jotta yhteisöjen järkevä kehitysyhteistyö on mahdollista.
 
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääntyminen tulee muuttamaan opettajuutta enemmän työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen sekä opiskelijan valmentamiseen. Tämä muutos ei kuitenkaan saa tarkoittaa oppilaitoksen tai opettajan kasvatuksellisen vastuun vähenemistä, myös opettajan koulutukselta edellytetään uudenlaisia valmiuksia.
 
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen
 
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä ja opetusministerinä ollessani kannoin huolta opintojen keskeytymisestä.  Käynnistimme koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman.  Ohjelmassa paneuduttiin erityisesti opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittämiseen, ohjauskäytänteiden kehittämiseen sekä erilaisten työvaltaisten oppimisympäristöjen ja mahdollisuuksien tarjoamiseen.


Erot eri koulutusaloilla ovat melko suuret.  Määrällisen seurannan tulokset osoittivat, että koulutuksen järjestäjien väliset erot viimeisenä seurantajaksona v. 2014–2015  olivat 1 ja 17 % välillä. Opintojen keskeyttämisen riski on moninkertainen 20–24 -vuotiailla verrattuna heitä nuorempiin opiskelijoihin.
 


Mielestäni on tärkeää todeta yksi selkeä tulos, joka koskee opiskelijoiden kokonaisvaltaista
hyvinvointia.  Opiskelijan terveyden, elämänhallinnan, osallisuuden kokemus ja mahdollisuus vaikuttaa
omiin opintoihin ehkäisee opintojen keskeyttämistä ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa.
 

Tässä korostan kaikkien toimijoiden- oppilaitoksen johdon, opetushenkilöstön, koko henkilöstön- vahvaa tahtotilaa jatkuvaan kehittämiseen ja välittämisen toimintakulttuuriin.


Totean lopuksi, että Kiina on parhaillaan meidän suuren ja monipuolisen kiinnostuksemme kohteena etenkin ja koulutusyhteistyön näkökulmista. 
Erityisesti Tampereen ystävyyskaupunki Guangzhou olisi erittäin kiinnostava pitkällekin menevän koulutusyhteistyön ja koulutuksen kehittämiskumppani. Tämä sen vuoksi, että Guangzhoulla on aito tavoite uusintaa koulutusjärjestelmäänsä.


Sama tavoite on jatkuvasti myös Tampereen seudun kouluttajilla, jotta alue pysyy kehityksen kärjessä. Kummallakin alueella on siis vahva tahto kehittää koulutustaan ja nostaa osaamistasoaan. Se yhdistää molempia alueita ja avaa erittäin kiinnostavia yhteistyön mahdollisuuksia.


Voin vakuuttaa, että Tampereen seudun kouluttajat, erityisesti toiselta asteelta, ovat mitä parhaimpia valintoja kehittämiskumppaneiksi. Kiinalaisen sananlaskun mukaan: "Minkä kuulet, unohdat. Minkä näet, muistat. Minkä teet, opit.". Nyt on yhdessä tekemisen aika, yhdessä oppimisen aika.
 

Avainsanat: ammatillinen koulutus, FUTURE EDUCATION FORUM - TAMPERE 2016

Gustafsson: Herättävätkö edes Vapaavuori ja professorit hallituksen perumaan koulutusleikkaukset?

Lauantai 19.3.2016



SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson vaatii hallitusta perumaan kaavailemansa jättimäiset koulutusleikkaukset, jotka uhkaavat toteutuessaan laskea Suomen osaamistasoa ensimmäistä kertaa maan historiassa. Gustafsson muistuttaa, että koulutusleikkaukset ovat saaneet runsaasti kritiikkiä myös hallituksen omista riveistä.



- Kuluneella viikolla kokoomuksen oikeistoliberaaliin siipeen kuuluva entinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori arvosteli kovin sanoin Sipilän hallituksen koulutusleikkauksia. Vapaavuori totesi aivan oikein, ettei osaamista kansallisena valttikorttina pitäisi romuttaa miltään osin. Kokoomuksessa kannattaisi nyt kuunnella tarkoin Vapaavuorta ja vetää johtopäätökset koulutusleikkausten järjettömyydestä.



- Myös maamme professorien hätähuuto Helsingin Sanomien selvityksessä pitäisi herättää hallituksen. Yli 90 prosenttia Suomen älymystöstä katsoo hallituksen epäonnistuneen yliopistopolitiikassa. Kyse on vakavasta huomautuksesta, jonka pitäisi herätellä hallitusta, Gustafsson jatkaa.



Gustafssonin mukaan hallitus ajaa härkäpäisesti eteenpäin koulutusleikkauksia, vaikka se on jo aikaisemmin perunut lukuisia muita päätöksiään. Kyse ei Gustafssonin mukaan ole pakosta, vaan kovasta arvovalinnasta. Samalla, kun koulutuksesta leikataan, on hallitus valmis alentamaan autoveroa ja huojentamaan miljoonaperintöjen verotusta.



- Koulutusleikkausten peruminen on nyt pääministeri Sipilän ja opetusministeri Grahn-Laasosen varassa. Kehysriihi olisi oikea paikka uudelleen tarkastella näitä kohtuuttomia leikkauksia, jotka uhkaavat romuttaa Suomen aseman korkean osaamisen maana, Gustafsson toteaa.



Lisätiedot:

Jukka Gustafsson
p. 050 511 3038

Avainsanat: koulutusleikkaukset, Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset