Gustafsson: Ammatillinen koulutus uudistuu - valuongelmia jäi

Tiistai 4.7.2017 klo 14:16

Julkaistu AL/Näkökulma 4.7.2017
Eduskunta hyväksyi perjantaina 30.6. äänestyksen jälkeen ammatillisen koulutuksen uudistusta koskevan lainsäädännön. Valitettavasti uudistuksen historiallinen merkittävyys jäi medialta muun ajankohtaisen poliittisen kuohunnan jalkoihin.  Uudistus koskee noin 300 000 opiskelijaa. Perusopetuksen päättävistä nuorista noin puolet jatkaa ammatilliseen koulutukseen, lisäksi ammatillisessa koulutuksessa opiskelee noin 150 000 aikuista.

 
Reformin myötä siirrytään yhteen näyttötutkintoperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa tutkinto. Näytöt toteutetaan pääosin työpaikalla käytännön työtilanteessa. Rahoitusjärjestelmä uudistuu. Jatkuva haku tulee yhdeksi päävaihtoehdoksi. Nykyinen työssäoppiminen korvataan koulutussopimuksella. Opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOS) merkitys nousee jättiarvoon.

Muutos tulee olemaan todella suuri. Koulutus siirtyy enemmän työpaikoille, joka on oikea suunta. Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja yksilöllisempi opintopolku voi auttaa niitä nuoria, joille koulumainen opiskelu ei sovi.
Pidän uudistuksen tavoitteita pääosin hyvin kannatettavina. Myönteistä on, että koulutusta kehitetään osaamisperusteiseen ja opiskelijalähtöiseen suuntaan.
 
 
Eduskuntakäsittelyssä jäi korjaamatta vakavia valuvikoja. Esim. lähes kaikki asiantuntijat esittivät perusrahoituksen nostamista hallituksen esityksen 50 prosentista 60 prosenttiin. Tätä tuki myös ministeriön kysely, jossa 82 % vastaajista katsoi, että rahoitus ei kannusta riittävästi ottamaan koulutukseen haastavampia opiskelijoita. Perusrahoituksen nostoa koskeva esitykseni kaatui äänestyksessä hallituspuolueiden äänin.
 
 
Ongelmalliseksi jäi myös se, ettei uuteen koulutussopimuksella toteutettavan opiskeluun työpaikalla määritelty enimmäiskestoa. En pidä perusteltuna tilannetta, jossa koko tutkinnon suorittaminen voisi tapahtua samalla työpaikalla ilman, ettei jossain vaiheessa muodostettaisi työsuhteeseen perustuvaa oppisopimusta. Kannan suurta huolta ns. yhteisten aineiden opiskelusta - ammatti- ja yleissivistyksestä - joka ei saa jäädä työpaikkavaltaisen opiskelun jalkoihin.

Mielestäni on tärkeää, että opiskelun henkilökohtaistamisen yhteydessä opiskelijat ovat tietoisia tekemiensä yksilöllisten ratkaisujen ja painotusten merkityksestä sekä mahdollisista rajauksista suhteessa omiin työelämävalmiuksiinsa tai koulutuksen tuottamaan jatko-opintokelpoisuuteen. Opettajan vastuu on suuri.
 

Yksi lain vakavimmista heikkouksista on se, ettei työpaikoilla lisääntyvän oppimisen myötä kuitenkaan olla lisäämässä voimavaroja esim. työpaikkaohjaajien työajan käyttöön, mahdollisiin taloudellisiin korvauksiin ja koulutukseen. Myös opettajuuden uudistaminen edellyttää uusia kehittämis- ja koulutusresursseja.


Miten oppilaitoksen opettajien ja ohjaajien aika riittää työpaikoilla tapahtuvaan ohjaamiseen? Miten työpaikkojen oletetaan järjestävän oman ohjauksensa ilman, että siihen osoitetaan resursseja?


Ammatillisen koulutuksen reformin tärkein tavoite koulutuksen korkean laadun ohella tulee olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen. Siksi uudessakin toimintamallissa tarvitaan riittävästi lähiopetusta. On oltava riittävästi resursseja tarjota puitteet opettajan ja opiskelijoiden säännölliselle kohtaamiselle.


 
Viimeaikaisten nuorisotutkimusten mukaan ammattiin opiskelevat nuoret eivät niinkään kaipaa yksilöllisiä vapauksia, vaan pikemminkin pysyvyyttä, ennakoitavuutta ja selkeää rytmiä, joita voivat tarjota riittävän kiinteät opiskeluryhmät sekä opettajien ja ohjaajien antama ohjaus ja muu tuki.


Monet oikeat kehittämistavoitteet olisivat ansainneet- muutamat valuviat- korjaamalla laajan parlamentaarisen tuen. Erityisesti olisimme toivoneet hallituspuolueiden kansanedustajilta vastaantuloa myös määrärahatason nostamiseksi. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudet lisätehtävät merkitsevät 84 miljoonan euron lisäkustannuksia.


 
Reformin toimeenpano vaatii jatkuvan seurannan eduskunnalta erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimivuudesta.


 
Jukka Gustafsson
Kansanedustaja (sd)
SDP-037151_pienempikoko.jpg
 

Avainsanat: ammatillisen koulutuksen reformi, Sipilän hallitus,

SDP:n Gustafsson: Ammatillinen koulutus tarvitsee uudistamista - hallitus ei halunnut korjata reformin valuvikoja

Keskiviikko 28.6.2017

Tiedote 28062017
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafssonin mielestä hallituspuolueilla ei ollut halua korjata reformin valuvikoja eduskuntakäsittelyn aikana. Ammatillisen koulutuksen reformi on historiallisen suuri uudistus, jonka vaikutukset ulottuvat useita vaalikausia eteenpäin. Muutaman, mutta periaatteellisesti tärkeän valuvian korjaamisella uudistus olisi voitu hyväksyä yksimielisesti.
 
─ Ilmoitimme lain valiokuntakäsittelyn aikana halumme sopia korkeammasta perusrahoituksen tasosta niin opetusministerille kuin sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajille. Tukenamme olivat lähes kaikki asiantuntijat, jotka esittivät perusrahoituksen nostoa 50 %:sta 60 %: iin. Miksi yhteistyön käteen ei haluttu tarttua? Paheksun voimakkaasti tämän kokoluokan asiassa parlamentaarisen opposition näkemysten sivuuttamisen, jyrähtää entinen opetusministeri Gustafsson.
 
─ Sinänsä oikeat koulutuksen kehittämistavoitteet olisivat ansainneet laajan parlamentaarisen tuen, joka eduskunnalta olisi ollut saatavissa. Miksi ei haluttu oikeasti neuvotella ja sopia, vaan runnottiin tällä tavalla läpi hallituspuolueiden kertaalleen – jo ennen valiokuntakuulemisia – sopimaa esitystä, Gustafsson kysyy.
 
Gustafssonin mukaan tärkeää olisi ollut perusrahoitusosuuden noston ohessa huomioida uudistuksen tuomat lisäkustannukset, joiden esimerkiksi Kuntaliitto on arvioinut kohoavan jopa 84 miljoonaan euroon. Lähiopetuksen turvaaminen olisi myös Gustafssonin mielestä ollut tärkeää saada lakiin ja tätä monet asiantuntijat ehdottivat. Lähiopetuksen väheneminen heikentää oppimistuloksia ja kasvattaa riskiä opintojen keskeyttämiseen.
 
Uusi koulutussopimusmalli tuo mukanaan monia haasteita
 
Ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuoma uusi koulutussopimusmalli asettaa Gustafssonin mielestä monia haasteita paitsi oppilaitoksille, myös yrityksille ja opiskelijoille.
 
─ Miten oppilaitoksen opettajien ja ohjaajien aika riittää työpaikalla tapahtuvaan ohjaamiseen? Miten työpaikkojen oletetaan järjestävän oman ohjauksensa ilman, että siihen osoitetaan resursseja? Esitimme koulutussopimuksen keston rajaamista ja opiskelijan ohjaamista oppisopimuskoulutukseen, mutta tämänkin esityksen hallituspuolueet torppasivat, Gustafsson hämmästelee.
 
− Hallituksen esitys on saanut osakseen paljon kritiikkiä myös siitä, ettei siinä huomioida koko toisen asteen kehittämistarpeita. Sosialidemokraattien mielestä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö on modernia ammattisivistystä ja esimerkiksi kaksoistutkintojen suorittaminen sisältää työelämän kaipaamia valmiuksia: hyvää yleissivistystä, kielitaitoa, luovaa ja aloitteellista toimintaa ja osaamista.
 
Sosialidemokraateilla oli halukkuutta korjata uudistuksen valuviat
 
Gustafsson muistuttaa, että sosialidemokraateilla on osaamista ja valmiutta, vaikka viikossa, neuvotella hallituspuolueiden kanssa esitettyä parempi lainsäädäntö, joka paremmin turvaa laadukkaan oppimisen ja osaamisen. Hän kertoo sosialidemokraattien olevan nyt äärimmäisen huolestuneita työpaikalla tapahtuvan ohjauksen laadusta ja todellisesta jatko-opintokelpoisuudesta.
 
─ Monet koulutuksen järjestäjät ja opettajat odottavat tätä reformia. Siinä on paljon oikeita aineksia, joita kannatamme. Mutta erään opetuspäällikön sanoin, ”ei ole yhtään varmaa, minne päädytään tämän uudistuksen myötä”. Sosialidemokraateille ammatillinen koulutus on niin tärkeä, että me haluamme, että on varmaa, minne päädytään isoa uudistusta toteutettaessa. Siksi lainsäädäntö ei meille esitetyssä muodossa käy ja siksi esitämme lainsäädännön hylkäämistä, sanoo Gustafsson.
 
Lisätiedot:
 
Jukka Gustafsson
Kansanedustaja (sd.)
Puh. 050 511 3038

Avainsanat: ammatillisen koulutuksen reformi, Sipilän hallitus, koulutus