Gustafsson: Ammatillinen koulutus uudistuu - valuongelmia jäi

Share |

Tiistai 4.7.2017 klo 14:16


Julkaistu AL/Näkökulma 4.7.2017
Eduskunta hyväksyi perjantaina 30.6. äänestyksen jälkeen ammatillisen koulutuksen uudistusta koskevan lainsäädännön. Valitettavasti uudistuksen historiallinen merkittävyys jäi medialta muun ajankohtaisen poliittisen kuohunnan jalkoihin.  Uudistus koskee noin 300 000 opiskelijaa. Perusopetuksen päättävistä nuorista noin puolet jatkaa ammatilliseen koulutukseen, lisäksi ammatillisessa koulutuksessa opiskelee noin 150 000 aikuista.

 
Reformin myötä siirrytään yhteen näyttötutkintoperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa tutkinto. Näytöt toteutetaan pääosin työpaikalla käytännön työtilanteessa. Rahoitusjärjestelmä uudistuu. Jatkuva haku tulee yhdeksi päävaihtoehdoksi. Nykyinen työssäoppiminen korvataan koulutussopimuksella. Opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOS) merkitys nousee jättiarvoon.

Muutos tulee olemaan todella suuri. Koulutus siirtyy enemmän työpaikoille, joka on oikea suunta. Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja yksilöllisempi opintopolku voi auttaa niitä nuoria, joille koulumainen opiskelu ei sovi.
Pidän uudistuksen tavoitteita pääosin hyvin kannatettavina. Myönteistä on, että koulutusta kehitetään osaamisperusteiseen ja opiskelijalähtöiseen suuntaan.
 
 
Eduskuntakäsittelyssä jäi korjaamatta vakavia valuvikoja. Esim. lähes kaikki asiantuntijat esittivät perusrahoituksen nostamista hallituksen esityksen 50 prosentista 60 prosenttiin. Tätä tuki myös ministeriön kysely, jossa 82 % vastaajista katsoi, että rahoitus ei kannusta riittävästi ottamaan koulutukseen haastavampia opiskelijoita. Perusrahoituksen nostoa koskeva esitykseni kaatui äänestyksessä hallituspuolueiden äänin.
 
 
Ongelmalliseksi jäi myös se, ettei uuteen koulutussopimuksella toteutettavan opiskeluun työpaikalla määritelty enimmäiskestoa. En pidä perusteltuna tilannetta, jossa koko tutkinnon suorittaminen voisi tapahtua samalla työpaikalla ilman, ettei jossain vaiheessa muodostettaisi työsuhteeseen perustuvaa oppisopimusta. Kannan suurta huolta ns. yhteisten aineiden opiskelusta - ammatti- ja yleissivistyksestä - joka ei saa jäädä työpaikkavaltaisen opiskelun jalkoihin.

Mielestäni on tärkeää, että opiskelun henkilökohtaistamisen yhteydessä opiskelijat ovat tietoisia tekemiensä yksilöllisten ratkaisujen ja painotusten merkityksestä sekä mahdollisista rajauksista suhteessa omiin työelämävalmiuksiinsa tai koulutuksen tuottamaan jatko-opintokelpoisuuteen. Opettajan vastuu on suuri.
 

Yksi lain vakavimmista heikkouksista on se, ettei työpaikoilla lisääntyvän oppimisen myötä kuitenkaan olla lisäämässä voimavaroja esim. työpaikkaohjaajien työajan käyttöön, mahdollisiin taloudellisiin korvauksiin ja koulutukseen. Myös opettajuuden uudistaminen edellyttää uusia kehittämis- ja koulutusresursseja.


Miten oppilaitoksen opettajien ja ohjaajien aika riittää työpaikoilla tapahtuvaan ohjaamiseen? Miten työpaikkojen oletetaan järjestävän oman ohjauksensa ilman, että siihen osoitetaan resursseja?


Ammatillisen koulutuksen reformin tärkein tavoite koulutuksen korkean laadun ohella tulee olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen. Siksi uudessakin toimintamallissa tarvitaan riittävästi lähiopetusta. On oltava riittävästi resursseja tarjota puitteet opettajan ja opiskelijoiden säännölliselle kohtaamiselle.


 
Viimeaikaisten nuorisotutkimusten mukaan ammattiin opiskelevat nuoret eivät niinkään kaipaa yksilöllisiä vapauksia, vaan pikemminkin pysyvyyttä, ennakoitavuutta ja selkeää rytmiä, joita voivat tarjota riittävän kiinteät opiskeluryhmät sekä opettajien ja ohjaajien antama ohjaus ja muu tuki.


Monet oikeat kehittämistavoitteet olisivat ansainneet- muutamat valuviat- korjaamalla laajan parlamentaarisen tuen. Erityisesti olisimme toivoneet hallituspuolueiden kansanedustajilta vastaantuloa myös määrärahatason nostamiseksi. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudet lisätehtävät merkitsevät 84 miljoonan euron lisäkustannuksia.


 
Reformin toimeenpano vaatii jatkuvan seurannan eduskunnalta erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimivuudesta.


 
Jukka Gustafsson
Kansanedustaja (sd)
SDP-037151_pienempikoko.jpg
 

Avainsanat: ammatillisen koulutuksen reformi, Sipilän hallitus,