Gustafsson: Sosialidemokratia on vastavoima raa'alle ahneelle kapitalismille

Maanantai 1.5.2017

 

 

Kansanedustaja Jukka Gustafsson arvioi vappupuheessaan Virroilla sosialidemokratian olevan isojen haasteiden edessä niin Suomessa kuin Euroopassakin.
 
- Vain voimakas sosialidemokratia voi antaa vastavoiman ahneelle kapitalismille, uusliberalismille, joka ei välitä luonnosta, ympäristöstä eikä ihmisen hyvinvoinnista.
 
-  Mielenkiintoista on ollut nähdä kuinka Saksassa SPD:n uuden puheenjohtaja Schulzin kannanotot -ja selvä ero Merkelin  talous-, työllisyys- ja työelämäkysymyksissä ovat nostaneet rajusti puolueen kannatusta.
 
- Onko niin, että paluu sosialidemokratian vahvuusasioihin työhön, työelämään, tulonjakoon ja kansalaisten toimeentuloon tuovat uutta tuulta purjeisiin? Sosialidemokratia on minulle teonsana, verbi.  Sunnuntaihumanismi ei yksistään riitä kun viikossa on kuusi muutakin päivää.
 
- Näen valonpilkahduksen nuorissa, jotka antoivat tukensa presidenttiehdokas Bernie Sandersin hyvin sosialidemokraattiselle ohjelmalle. Demokraattien jäsenvaalissa 80 % nuorista kannatti Sandersia. Historiallinen tulos kertoo, ettei sosiaalidemokraattisissa arvoissa ole mitään vikaa tai vastenmielisyyttä. Päinvastoin.
 
SDP:n arvoista - vapaus, veljeys, tasa-arvo - on vapaus kiistatta tärkein. Siksi kannatamme valinnanvapauden lisäämistä.  Kuten lähes kaikki asiantuntijat niin myös me sosialidemokraatit haluamme kehittää valinnanvapautta hallitusti ja kokeillen. Emme voi mitenkään hyväksyä julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä ja palveluketjujen pilkkomista.
 
Palvelutuotannon on oltava pääosin julkisen sektorin vastuulla niin, että yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat täydentävät palveluvalikoimaa. SDP:n mallissa kunnat voivat myös tuottaa palveluita, jos niin sovitaan.
 
Jukka Gustafsson
p. 050-5113038
 
 

Gustafsson: Missä viipyy paljon lupailtu yliopistojen pääomittaminen

Torstai 27.4.2017

Tiedote. Julkaistu: 27.04.2017 klo 13:04


Hallitus ilmoitti puoliväliriihessä, että se hakee lisäpanostuksia osaamiseen ja koulutukseen pääomituksen avulla. Tekesille ja Suomen Akatemialle varataan molemmille 60 miljoonan euron pääomitus. Lisäksi valtio varautuu pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoonalla eurolla.



- Yliopistojen näkökulmasta hallituksen puoliväliriihen anti näyttää osalta jääneen todella laihaksi. On syytä muistaa, että kaksi vuotta sitten kokoomus esitti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen toimesta yliopistojen kuntoon laittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi miljardin euron pääomituskierrosta yliopistoille.


Viime syksynä Grahn-Laasonen antoi ymmärtää, että hallitus lisää yliopistojen pääomitusta tuntuvasti. Jälleen kerran voi todeta, että hallituksella tuntuu olevan suuret puheet, mutta pienet teot, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Jukka Gustafsson (sd.) ihmettelee.


Hallitus on leikannut yliopistojen rahoituksesta n. 150 miljoonaa euroa. Tutkimuksen tilannetta kurjistaa Tekesin 130 miljoonan euron sekä Suomen Akatemian 10 miljoonan euron leikkaukset.


Pelkästään yliopistoilta vietyjen kiky-leikkausten kompensoiminen vaatisi 3–4 prosentin tuotolla jo yli miljardin pääomasijoitusta. Kilpailukykysopimus toi yliopistojen rahoitukseen viime kesänä 13,9 miljoonan euron lisäleikkauksen.  


Lisätietoja:
Kansanedustaja Jukka Gustafsson
p. 050 511 3038

Gustafsson valtuustoaloite - Onkiniemi

Maanantai 24.4.2017

Tampereen kaupunginvaltuustolle
 
 
Tamperelainen kulttuuriväki, liikuntaseurat, omaehtoista kulttuurityötä tekevät ja merkittävä joukko yrittäjiä ovat vakavasti huolestuneet tilanteesta, joka on syntynyt Onkiniemen tehdaskiinteistössä havaituista terveyshaitoista ja omaa tulevaisuuttaan koskevasta epävarmuudesta.
 
Onkiniemen sukkatehtaalla on toiminut kymmeniä yrittäjiä.  He ovat perustaneet mm. Onkiniemen kulttuuriyhdistyksen, jonka yhtenä tavoitteena on edistää kohteen säilymistä ja kehittämistä kulttuurikeskuksena. Tamperelaisina voimme olla ylpeitä siitä, mitä kaikkea positiivista on tapahtunut.
Voimme aidosti puhua siitä, että Onkiniemeen on syntynyt vahvassa kehityksessä olevien luovien alojen kulutturihautomo, jota voidaan kulttuuritehtaaksikin kutsua.
 
Valtuutettu Jari Niemelä, jonka arvokasta kulttuuri-ja elämäntyötä haluamme tälläkin aloitteella muistaa, teki valtuustoaloitteen Onkiniemen Trikoon infrastruktuurin toimintojen saattamiseksi turvalliselle tasolle maltillisesti peruskorjaamalla siten, ettei vuokrataso kiinteistössä kohoaisi merkittävästi.

Aloite sai alkusyksyllä v.2015 kaupungin luottamuselimiltä ja virkamiehiltä sekä myönteistä että varauksellisesta tukea. Todettiin, että Rantaväylän tunnelin valmistumisen jälkeen Onkiniemen kiinteistön liikenteellinen asema paranee. Toimitusjohtaja Virpi Ekholmin vastauksessa valtuustolle tuotiin esille erilaisia vaihtoehtoja myös se, että "Onkiniemen Trikoon rakennuksen uusi käyttötarkoitus voisi tulevaisuudessakin olla nykyisen kaltainen".  Maltillista perusparannusta Ekholm ei nähnyt mahdollisena "näin suuressa rakennuksessa, joka on täydellisen perusparannuksen tarpeessa".
 
Hankejohtaja Tero Tenhusen lausunnossa valtuustolle avattiin laajemmin Särkänniemen alueen kehittämisohjelmaa.  Kokonaisuutena yleissuunnitelmaa tavoitellaan vetovoimaista ja viihtyisää kaupunkimaista aluetta, jossa Särkänniemen elämyspuisto, Mustanlahden satama, Sara Hildenin taidemuseo, Onkiniemen alue ja yleiset virkistysalueet muodostavat elämyspainotteisen rantakaupunginosan. Onkiniemen alueen kehittämisen lähtökohtana on vanhan tehtaan kunnostaminen monien toimintojen hybridirakennuksena. Käytön tarkastelussa mukana ovat myös kulttuuritilat...Trikoon tehdasrakennuksen asemaa kaupunkirakenteessa pyritään korostamaan.
 
Tilaajapäällikkö Lauri Savisaarin lausunnossa valtuustolle todettiin kuinka, "Onkiniemen sukkatehtaalla toimii ammattitaiteilijoita ja kulttuuriyhteisöjä. Kaupunki tukee tällä hetkellä toimintaa lähinnä matalien tilavuokrien kautta.  Vastaavien työtilojen soittaminen muualta kaupungin omistamista rakennuksista on vaikeaa.  Kaupungin kulttuuritoiminnan kannalta sukkatehtaan kehittäminen valtuustoaloitteen mukaisesti kulttuurikohteena olisi hienoa."
 
On mielestämme tärkeää viitata aivan lähimenneisyyteen ja siksi on kiistatonta todeta, että Onkiniemen kulttuurihautomo on nähty ja ymmärretty olevan merkittävä osa kehittyvää Tamperetta. Tältä pohjalta on syytä edetä.
 
Aiemmin ja uskoaksemme ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun myötä on vain vahvistunut se näkemys, että laajassa mielessä kulttuurin toimijoilla on paikkansa Onkiniemessä. Monipuolinen kulttuurihautomo kerää taiteen rajat ylittävää lahjakkuutta, osaamista ja luovuutta. Tampereen kulttuuri- ja taideimagon tulevaisuuteen kuuluu Onkiniemen kaltainen kulttuurin aarreaitta, jonka kehittämismahdollisuudet kaupunkilaisten ja turistienkin suuntaan ovat rajattomat. Tämä kaikki on kiistatta niin kaupungin etu kuin kulttuurin ammattilaisten, harrastajien ja yrittäjien.
 
Kaupungin on nopeasti reagoitava uuteen tilanteeseen ja siihen, miten on tarpeen turvata väliaikaistiloja ja pysyviä tiloja eri toimijoille. Kymmenillä toimijoilla ja sadoilla ihmisillä on epävarmuus ja hätä toiminnan jatkumisesta ja sen takia kaupungin on tartuttava asiaan välittömästi ja kaikin voimin.
 
Tällä hetkellä koko kiinteistöä koskien on vielä erilaisten terveydellisten haittojen selvitystyö kesken. Vielä ei tiedetä kuinka suuri osa tiloista on saatavissa peruskorjauksella käyttöön.
 
Yksittäisten tilojen osalta voidaan sopia pikaisestikin väliaikaisesta käyttöönotosta mikäli turvallisuusmääräykset täyttyvät.
 
Esitämme kaupunginhallitukselle 
 
  • että aloitetaan mahdollisimman pikaisesti niiden terveydelle haitallisten tilojen peruskorjaus Onkiniemessä, jotka voidaan osoittaa nykyisten toimijoiden käyttöön kultturihautomossa

     

  • että kaupunginhallitus toimii siten, että keskustan kehittämissuunnitelmassa Onkiniemen kiinteistön ja sen alueen kehittämissuunnitelmissa turvataan kultturitoimijoiden ja yrittäjien toimintamahdollisuuksien jatkuminen lähitulevaisuudessa.

     

  • että lyhyellä aikavälillä ja mahdollisimman nopeasti arvioidaan korvaavien toimintatilojen turvaaminen kulttuuritoimijoille ja yrittäjille kaupungin kiinteistöistä, mikäli terveyshaitat laajemmin ovat esteenä Onkiniemessä toimimiselle

     

     

     

    Tampereella 24.4. 2017

    Jukka Gustafsson ym.

     

 

Avainsanat: Onkiniemi, sdp:n valtuustoryhmä Tampere

Kansanedustaja Gustafsson: SDP pelasti eläkeindeksialoitteen eduskuntakäsittelyn

Keskiviikko 22.3.2017

Tiedote

Sosialidemokraattien vastalause pelasti tärkeän kansalaisaloitteen käsittelyn kunnialliselle  ja arvoiselleen tasolle totesi kansanedustaja Jukka Gustafsson eduskuntakäsittelyssä.


-Kansalaisaloite nosti eläkeläisköyhyyden ja pienituloisten eläkeläisten kokeman epäoikeudenmukaisuuden laajaan julkiseen keskusteluun.  Aloitteen takana on kymmeniä tuhansia eläkeläisiä, jotka ovat huolissaan eläkeläisköyhyydestä ja eläkkeiden kehityksen epäoikeudenmukaisuudesta.


 
Gustafsson muistuttaa, että Suomessa on tällä hetkellä lähes 900 000 eläkeläistä, jotka saavat alle 1500 euroa kuussa pientä työeläkettä.


-Sosialidemokraattien lausumaehdotus äänestettiin hallituspuolueiden äänin nurin. Ihmetys on suuri kun Sipilän hallitus ei halua laatia toimenpideohjelmaa eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksikin olemme halunneet kiinnittää erityishuomion ikääntyneiden naisten ja pientä työeläkettä saavien asemaan.
 

Gustafsson on tyytyväinen siitä, että Eläkkeensaajien Keskusliitto on tullut mukaan keskusteluun.


-Haluamme tämän köyhyysohjelman teon rinnalla puuttua ja vaikuttaa pieniin työeläkkeisiin nostamalla niiden tasoa. Haluamme kuljettaa näitä kahta asiaa eteenpäin: köyhyysohjelmaa, sitovaa toimenpideohjelmaa, ja pientä työeläkettä saavien aseman parantamista.


-Eläkkeensaajien keskusliitto on  tullut mukaan keskusteluun tuomalla esityksensä indeksikorotusmalliksi, joka koostuu kiinteästä prosenttitarkistuksesta ja sen päälle tulevasta kiinteästä euromääräisestä osasta. Työ ja kamppailu jatkuu ja esitän että Eläkkeensaajien Kekusliiton malli otetaan vakavaan jatkokeskusteluun.


-Kiitos sosialidemokraattien, tämä aloite on myös johtamassa tuloksiin. Kansalaisaloite tulee jättämään ison jäljen tuleviin eläkekeskusteluihin, toteaa Gustafsson.


Lisätietoja:
Jukka Gustafsson
p. 050 511 3038

Avainsanat: eläkeläisköyhyys, Eläkkeensaajien keskusliitto, Sipilän hallitus

Eläkeläisten ostovoimaan enemmän oikeudenmukaisuutta

Keskiviikko 1.3.2017

Julkaistu AL:n Lukijalta-palstalla 28.2.2017

Mielipidekirjoitukseni pieniä työeläkkeitä saavien aseman parantamiseen on kirvoittanut erilaisia mielipiteitä. (Helena Hartikainen AL 11.2., Sinikka Lahti AL 22.2. ja Kalevi A. Nieminen 27.2.) Asia on ajankohtainen sen vuoksi, että eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta.


Tärkeintä on uudistaa työeläkejärjestelmää nykyistä paremmin ostovoimaa turvaavaksi. Työeläkkeiden korottaminen vahvasti prosenttipainotteisena tai tasasummalla jakaa mielipiteitä.  Olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että eläkeläisköyhyyteen on puututtava. Se vaatii kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotusta.



Eläkeläisliittojen etujärjestö, EETU:n toteuttaman tutkimuksen mukaan on laajasti hyväksytty tavoite rukata indeksiä niin, että se suosisi pientä ja keskisuurta työeläkettä saavia ja estäisi tällä tavalla eläkeläisköyhyyden lisääntymisen.



Olen itse ilahtunut Eläkkeensaajien Keskusliiton, EKL:n esille nostamasta tuloeroja kaventavasta työeläkkeiden indeksikorotusmallista. Se koostuisi kiinteästä prosenttitarkistuksesta ja sen päälle tulevasta kiinteästä euromääräisestä osasta. Korotusvarasta esim. 2/3 menisi euromääräiseen tarkistukseen ja 1/3 prosenttitarkistukseen. Tätä ehdotusta tulee vakavasti harkita ja kehittää. Edelleen tietysti asteittainen palkkapainotteisuuden lisääminen kohti puoliväli-indeksiä on perusteltu kehittämissuunta.


Eduskunnan käsissä olevan kansalaiskäsittelyn yhteydessä on kaikki järkevät ehdotukset arvioitava ja mahdollisuus "historialliseen kompromissiin" on olemassa.
Eduskunta on paljon vartijana ja näen sen mieluummin etenkin järjestelmän kehittäjänä.

Jukka Gustafsson
Kansanedustaja, sd

Avainsanat: eläkeläisten ostovoima, eläkkeensaajien keskusliitto, EETU,

Gustafssonin puhe - täysistunto keskustelu Kimmo Kiljusen kansalaisaloiteesta Työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi

Perjantai 10.2.2017 klo 10:01

Puhe - täysistunto 09022017

Keskustelun aiheena Kimmo Kiljusen kansalaisaloite: Työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi
 
Arvoisa puhemies!
 
Suhtaudun tähän kansalaisaloitteeseen hyvin kunnioittavasti, koska sehän koskee suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajasukupolvea. Tohtori Kiljunen ansaitsee kyllä kiitoksen. Yli 80 000 allekirjoittajaa, ja ihmisten tuella hän on kansalaisaloitteessaan kiistatta tärkeällä asialla. 
 
Taitetun indeksin vuoksi eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy. 90-luvun jälkeen eläkkeet ovat jääneet kiistattomasti jälkeen ansiokehityksestä. Vuosina 1995—2015 nousivat palkat melkein kaksi kertaa nopeammin kuin eläkkeet. Työeläke nousi 46 pinnaa ja palkat 88. Kansalaisaloite siis kumpuaa todellisuudesta, arkikokemuksista. 
 
Arvoisa puhemies! Olen vastannut viimeisten 10—15 vuoden aikana, niin kuin monet kollegatkin, tuhansia kertoja kysymykseen: ”mitä sinä tai puolueesi tekee eläkeläisten hyväksi?” Olen sanonut, että kymmenillä tuhansilla eläkeläisillä on terävä kivi nimeltä indeksi kengässään. Kun sellainen on joskus ollut itse kullakin, niin sitä kipua ei montaa minuuttia siedä.
 
No, tuhansilla ja tuhansilla eläkeläisillä vastaava kipu on ollut vuosia. Monien itsetuntoa on loukattu. Olen - ja me sosiaalidemokraatit olemme - laajemminkin ottaneet nämä eläkeläisten tunteet ja kokemukset tosissaan. Meille on tärkeintä parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Tasokorotukset niin kansaneläkkeisiin kuin takuueläkettäkin saaville ovat inhimillisesti katsoen välttämättömiä.
 
Lahden puoluekokouksessa viime viikonloppuna teimme päätöksen: "Laadimme toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Osana kokonaisuutta selvitetään muun muassa vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen kehittämiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus."
 
Olen todella tyytyväinen puoluekokouksen päätökseen. Se on ehdottomasti oikea askel, ja se on kyllä askel myös kansalaisaloitteen suuntaan. No miksi? Siksi, että pienintä työeläkettä saavien eläketurvaa ei voida mielestäni korjata puuttumatta indeksitarkistukseen. 
 
Arvoisa puhemies!
Alle köyhyysrajan, joka on 1 200 euroa kuukaudessa, sinnittelee hieman alle puoli miljoonaa työeläkeläistä, tarkasti ottaen 470 000. Yli 100 000 eläkeläistä yrittää pärjätä pelkän takuueläkkeen varassa, joka on 768 euroa kuukaudessa. Joukossamme on 900 000 eläkeläistä, jotka saavat alle 1 500 euroa kuukaudessa.
Lukujen takana on muuten lähes joka viides suomalainen. Niukkuutta ja pienituloisuutta on seurannut se, että eläkeläisten maksuhäiriöt ovat kasvaneet rajusti. Ruokajonoissa valitettavasti suurin ryhmä taitaa olla eläkeläiset.
 
Olen kirjoittanut, puhunut ja toiminut sen puolesta, että asteittain siirrytään kohti puoliväli-indeksiä, pidemmällä aikavälillä kohden palkkaindeksiä. Tämä puoliväli-indeksi on käytössä noin puolella Euroopan unionin jäsenmaista, muun muassa Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Palkkaindeksi on muun maussa Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa. Pienten työeläkkeitten korotus on ensimmäinen askel, ja tästä tulee sitten jatkaa. 
 
Olen allekirjoittanut Kiljusen kansalaisaloitteen ajatuksella, että eduskunta perehtyy äärimmäisen perusteellisesti työeläkejärjestelmään. Palkkaindeksin vuosikustannus eläkemenoon on 312 miljoonaa euroa olettaen, että reaalipalkkojen kasvu on 1,6 prosenttia. Puoliväli-indeksi lisäisi eläkemenoja kolmasosan tästä eli 100 miljoonaa euroa.
Kuulitte oikein, 100 miljoonaa euroa.
Tavoitteellinen asteittainen eteneminen kohti puoliväli-indeksiä on täysin realistista eikä vaaranna työeläkejärjestelmän rahoitusta. 
 
Arvoisa puhemies!
Tämähän keskustelu on nyt lähetekeskustelu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Minusta valiokunnan tulee katsoa ja arvioida myös tämän palkkapainotteisuuden lisäämistä asteittain, joka on esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen, myös Eläkkeensaajien Keskusliiton, tavoitteena, eli se tarkoittaa, että siirrytään 30—70 ja 40—60 ja näin kohti puoliväli-indeksiä. Toivon, edellytän, että valiokunta pyytää asiantuntijoilta tarkat laskelmat eri vaihtoehtojen kustannusvaihtoehdoista, luonnollisesti myös palkkaindeksiä koskien. 
 
Olen iloinen ja ylpeäkin siitä, että käsissäni on hyvin tuore Eläkkeensaajien Keskusliiton esitys yhdeksi malliksi, esitykseksi, siitä, miten tehdä tuloeroja kaventava työeläkkeiden indeksikorotusmalli.
 
Heidän esityksensä mukaan se koostuu kiinteästä prosenttitarkistuksesta ja sen päälle tulevasta kiinteästä euromääräisestä osasta. Korotusvarasta esimerkiksi kaksi kolmasosaa menisi euromääräiseen tarkistukseen ja yksi kolmasosa prosenttitarkistukseen.
 
Sanon tämän asian sen takia, että minusta on kohtuullista, että valiokunta hyvin monipuolisesti ja syvällisesti perehtyy tähän asiaan. Kysymys on merkittävästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä oikeudenmukaisuuden ja tulonjaon näkökulmasta.
Haluan, että pitkään hiertänyt ja kalvava kivi poistuu mahdollisimman monen eläkeläisen kengästä. 
 img_2383.jpg
 

Kansanedustajat Gustafsson ja Viitanen "Kansanedustaja Eerolan törkeä esitys loukkaa kaikkia suomalaisia"

Perjantai 20.1.2017

Tiedote:
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Eerola laulaa levyllä ”punahuorasta”. 
Levyn kannessa naista osoitetaan pistoolilla punaisten muistomerkillä.

 
Pirkanmaalaisille aihe on erittäin kipeä vielä 100 vuodenkin päästä. Valkeakosken naiskomppania jäi saksalaisten vangiksi keväällä 1918. Heidät luovutettiin valkoisille, jotka veivät heidät Tuuloksesta Luopioisiin menevälle tielle.
Naisia pidettiin yö Juttilan kylässä Suomaan ladossa. Seuraavana aamuna heidät
marssitettiin kuuden kilometrin päähän Mustilan kylään, suon reunaan. Siellä heidät pantiin kaivamaan oma hautansa – naisvangit ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä.


”Toivottavasti Sampo Terho ja perussuomalaiset ymmärtävät kuinka suurten asioiden kanssa ollaan liikkeellä ja pistävät joukkonsa ojennukseen.  Meille on tullut runsaasti palautetta kansanedustajan käytöksestä.  Ihmiset ovat tuohtuneita hautarauhan rikkomisesta ja vaativat jo Eerolan erottamista. Tunnen suurta myötähäpeää Eerolan puolesta”, sanoo Jukka Gustafsson.

 
”Kansanedustaja Juho Eerolan omalaatuinen "taide-esitys" loukkaa syvästi suurta osaa Suomen kansasta, sanoo Pia Viitanen ja jatkaa ”Erityisesti naisten kannalta esitys on loukkaava ja julkisuustemppunakin ruma ja tuomittava”.

 
Suomen 1918 hirvittävät tapahtumat eivät milloinkaan tule häviämään Suomesta, suomalaisten mielistä, eikä Suomen historiasta. Etenkin vielä Suomen 100-vuotisjuhlavuonna tämä on kansanedustajalta käsittämättämän törkeä esitys, joka loukkaa vakaumuksensa puolesta kaatuneiden ihmisten jälkeläisiä, riippumatta siitä onko omainen ollut punaisten tai valkoisten joukoissa. 
 

 
Lisätietoja:
Jukka Gustafsson
p. 050 511 3038
 
Pia Viitanen
p. 050 511 3039

Avainsanat: Valkeakosken naiskomppania, Suomi 1918

Lahdesta asiallinen viesti persujen äänestäjille

Torstai 12.1.2017

 
Julkaistu Demokraatti -lehdessä 12.1.2017

Arvovaltaisen brittimedian mukaan perussuomalaiset alkavat suuntautua kuntavaalien jälkeen oppositioon.  En itse usko persujen suureen romahdukseen, etenkin jos verrataan edellisten kuntavaalien tulokseen.


Olen pohjimmaiselta sielultani elämän tarkkailija. Ihmisiä kannattaa katsoa ja kuunnella tarkkaan. Eduskunta tarjoaa tähän mitä parhaimmat mahdollisuudet. Välillä tehdään pitkää päivää, ja erityisesti valiokuntatyössä jokainen joutuu paljastamaan myös persoonallisuuttaan, osaamistaan, ihmisyyttäänkin. Sanottu sana on teko vuorokauden ajasta riippumatta.


Perussuomalaisiin liittyy paljon poliittisia ja psykologisia mielenkiinnon kohteita, siksi olen herkällä tavalla seurannut heidän otteitaan. Se on yllätys, että ryhmä on kiinteytynyt kuoroksi, joka on oppinut täysin ulkoa yhteiset laulujen sanat. Jukolan Timon koulussa ei sooloilla. Ei löydy yhtäkään bassoa eikä tenoria. Sinänsä harmi. Kai siellä lauluväkeäkin on.


Tahdon suhtautua jokaiseen työtoveriin arvostavasti. Olen persuedustajista joskus sanonut, että 5-10 henkilöä sopisi hyvin meidänkin ryhmään.
Ryhmän luja ydin on pitkän linjan SMP:läisissä - kuten Soini, Kivelä, Elomaa, Mölsä, Mäkipää.  Heitä on syytä arvostaa. 


Sitten on iso joukko kansanedustajia, joiden motiivi toimia perussuomalaisissa on arvoitus. Näkemykseni heistä on positiivinen - edustaja Vähämäki, Tavio, Lindström, Elovaara, Juvonen ja on toki muitakin.  Poliisitaustaisista en ole oikein saanut selvää, mutta luulisin heidänkin olevan kunnon väkeä.


Sitten on edustajia, joita voi kutsua populisteiksi, uusoikeistolaisiksi, anti-sosialidemokraateiksi.  Edustajia, joiden halua ja kykyä ymmärtää esim. pohjoismaista hyvinvointivaltiota, sosialidemokratian pitkää linjaa on kovin rajallinen, joissakin tapauksissa jopa ilkeän vihamielinen ja kansanvaltaista työväenliikettä tarkoituksellisesti loukkaava.


Asetan toiveeni pettyneisiin perussuomalaisten äänestäjiin. Toivon, että Lahden kokouksesta lähtee heille asiallinen viesti - Tervetuloa takaisin!


Lähtevätkö perussuomalaiset hallituksesta? Eivät lähde. Soinilla on ihan oma liimansa.

 
Jukka Gustafsson, kansanedustaja

SDP:n Gustafsson: Kokoomus jäämässä luokalle koulutusasioista

Sunnuntai 27.11.2016

Tiedote 27.11.2016
Kokoomus kertoi eilen keskittyvänsä kuntavaaleissa koulutus- ja sivistysasioihin. Kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson näkee tässä ison ristiriidan kokoomuksen hallituksessa harjoittamaan politiikkaan nähden.

- Koulutus ja sivistys ovat erittäin tärkeitä aiheita kuntavaaleissa meille kaikille. Pidän kuitenkin yllättävänä, että juuri kokoomus on se, joka aloittaa ensimmäisenä ilmiselvän populistisen vaalipropagandan. Tämä tuntuu tyhjältä sanahelinältä, kun katsoo, minkälaista politiikkaa kokoomus on tähän mennessä harjoittanut hallituksessa, sanoo Gustafsson.

- Onko taas kyseessä vaalilupaus, josta puhutaan vaalien alla, mutta teot vievät toiseen suuntaan? Jäljet pelottavat, arvon kokoomuslaiset. Kun luottamus on mennyt, niin se on mennyt, arvioi Gustafsson.

- Esimerkiksi peruskoulujen osalta kaikkein eniten tukea tarvitseville oppilaille tarkoitetuista tasa-arvorahoista kokoomusministeri Grahn-Laasonen leikkasi suurimman osan. Satoja opettajia ja koulunkäynnin ohjaajia otettiin lapsilta pois. Tilanteessa, jossa matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat laskeneet.

- Leikkauksien sijaan kokoomuslaiset voisivat tutustua SDP:n vaihtoehtobudjettiin, jossa panostetaan koulutukseen ja tutkimukseen, neuvoo Gustafsson.

- Kokoomus on historiansa vanki. Koulutuksellinen tasa-arvo ei ole kokoomuksen "leipälaji", ei teoissa eikä sanoissa. Kokoomuksen uskottavuus puhua peruskoulusta ja varhaiskasvatuksesta on juuri nyt heikko, kouluarvosanalla lähellä luokallejääntiä, toteaa Gustafsson.

- Voisi kysyä, miten kokoomus kehtaa, ja näyttää kehtaavan. Sanat ja teot ovat todella ristiriidassa, päättää Gustafsson.

Lisätietoja: Jukka Gustafsson p. 050 511 3038

Avainsanat: SDP, koulutus, SDP:n vaihtoehtobudjetti, Grahn-Laasonen

Sivistyksen historiasta ja koulutuksen ja sivistyksen tulevaisuudesta

Lauantai 5.11.2016

USKELA PUHE 4.11.2016

 

SIVISTYKSEN HISTORIASTA JA KOULUTUKSEN JA SIVISTYKSEN TULEVAISUUDESTA
1.      " AAMUNKOITTO, AURINGONNOUSU"
 
Olen antanut otsikon nimen sivistyksen hengessä säveltäjä Richard Straussin "Alppisinfonian" teosjaksojen mukaan. Sivistyksemme historia on osa eurooppalaista sivistyshistoriaa, osa yhteistäkin kulttuuripääomaa.
 
Lähtekäämme liikkeelle Mikael Agricolasta, joka opiskellessaan Wittenbergissä, Saksassa perehtyi eurooppalaiseen humanismiin. Näin hän sai paitsi teologisen myös humanistisen koulutuksen, johon liittyi tietoa maantieteestä, fysiikasta, lääketieteestä ja talousopista. Myöhemmin piispana hän sai vaikutusvaltaisen aseman. Agricolan tehtäväksi tuli luoda papistolle yhdenmukainen suomen kieli, jolla kirkon oppi voitiin opettaa kansalle.
Hänen tärkeimmät teoksensahan olivat ABC-kirja 1543 ja Rucouskirja Bibliasta 1544.
 
Palataan Eurooppaan. Vuoden 1609 historialliset tapahtumat, joista harva aikalainen kuuli, olivat Johannes Keplerin uuden kirjan ilmestyminen ja Galileo Galilein ensimmäinen kaukoputki.

Homo sapiens alkoi lopultakin ymmärtää toimintaympäristöä, ei vain satunnaisia, yrityksen ja erehdyksen kautta opittuja asioita, vaan maailman rakennetta ja suuria lainalaisuuksia, joiden varaan saattoi alkaa suunnitella aivan ennennäkemättömiä asioita.

Voisimme viihtyä pitkään renessanssin yleisneron Leonardo Da Vincin, uuden ajan empirismin Francis Baconin, tai länsimaisen draaman radikaalin uudistajan Shakespearen seurassa. Mutta tutut nimet muistuttakoot. Euroopassa hakatut tieteen ja taiteen lastut levisivät myös aikaa myöten Suomeen.
 
Ehkä tärkein saavutus Suomen sivistyskehityksen kannalta oli yliopiston perustaminen v.1640.
Aloite lähti Pietari Brahen taholta, joka piti akatemian perustamista välttämättömänä Suomen virkamiesten tason nostamiseksi. Se muodosti talonpoikasyhteiskuntaan säätykiertoa edistävän nousun, harvoille, mutta kuitenkin.


Varsinainen kansanopetus alkoi Ruotsi-Suomessa 1700-luvun loppupuolella. Se liittyi vallitsevaan uskonnolliseen puhdasoppisuuden kauteen. Kansan oli itse perehdyttävä kristilliseen tekstiin hankkimalla jonkinlainen lukutaito. Lukkarit määrättiin pitämään kirkolla koulua lahjakkaille pojille. Kirkkolaissa (1686) säädettiin, että avoliittoon sai vihkiä vain lukutaitoisia henkilöitä, jotka olivat käyneet rippikoulun.


Suomalaisen sivistystarinan sankareihin kuuluu myös Johan Vilhelm Snellman, joka kolme vuotta kestäneellä ulkomaanmatkalla perehtyi saksalaiseen filosofiaan, etenkin Hegelin dialektiikkaan.


Snellmanin ajattelussa merkittävää oli hänen käsityksensä kansalliskielestä ja kansallisvaltiosta. Suomalaisen yhteiskunnan muotoutumisen kannalta oli merkityksellistä Snellmanin vaatimus, että sivistyneistön ja kansan enemmistön on puhuttava samaa mieltä! Tehtävä oli vaativa, sillä oli vahvoja epäilyksiä siitä, että kyetäänkö kansan kielellä edes julkaisemaan tieteellistä tekstiä ja kaunokirjallisuutta.
 
Mielelläni mainitsen myös Elias Lönnrothin, ”Kantelettaren” ja ”Suomen kansan arvoituksia”-kirjan julkaisijan. Hän julkaisi ja suomensi lukuisia teoksia eri aloilta. Lönnroth toimi 1853 Suomen kielen toisena professorina. Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1880 hän määritti yli 200.000 suomen kielen sanaa.
Ajanpuutteen vuoksi joudun vain mainitsemaan Johan Ludvig Runebergin ”Vänrikki Stoolin tarinat” - balladi suomalaisten kansallisesta taistelusta.
 
Niin, kutsuisin tätä edellä kuvaamaani kokonaisuutta, sivistyksen ja koulutuksen kasvutarinaa historiallisessa viitekehyksessä ensimmäiseksi koulutuksen sykliksi.
 
Toinen pitkä sykli on vahvasti sidoksissa teolliseen vallankumoukseen.
”Tiede synnytti lapsen, teknologian”, ilmaisee asian professori Esko Valtaoja. Talous ja orastava teollisuus alkoivat tarvita myös koulutettua työvoimaa. Mustialan maanviljelysopisto aloitti toimintansa jo vuonna 1840, ensimmäiset teknilliset reaalikoulut v. 1849. Kansallisen koulutuspolitiikkamme varsinainen heräämisaika oli 1860-luvulla.

Professori Liekki Lehtisalo toteaa kirjassaan: "Uusien tuotanto-, talous ja yhteiskuntamuotojen esiinmarssi sekä suomalaisen kansallisuusaatteen, kansallistunnon, kansallisten oikeuksien ja suomen kielen läpimurto kytkeytyvät toisiinsa ja tekivät yhdessä mahdolliseksi koulutuksen läpimurron". 
 
Kansallinen nousu synnytti kansan koulun. Muodollisesti kansakoululaitos luotiin antamalla kansakouluasetus 1866. Vapaaehtoisuuden pohjalta kunnat saivat perustaa kansakouluja. Opettajien valmistus oli aloitettu Jyväskylän seminaarissa jo 1863.
 
Kolmannen pitkän syklin nousu alkaa1800-luvun lopulla. Uudistuspaineita lisäsivät myös ennen kaikkea uudet yhteiskunnalliset virtaukset, poliittinen työväenliike, naisasialiike, raittiusliike sekä sortovuosien kohottama kansallistunnon nousu.
Aikuisväestön sivistys-ja kulttuuriharrastukset kasvoivat, kansankirjastot saivat alkunsa, ensimmäinen kansanopisto perustettiin 1889 ja ensimmäinen työväenopisto 10 vuotta myöhemmin.


Huimaa eteenpäinmenoa kansakoulujen leviämisessä merkitsi 1898 annettu piirijakoasetus. Siinä kunnat velvoitettiin perustamaan koulu jokaiseen piiriin, jossa kouluun tulijoita oli ainakin 30.
 
Oppivelvollisuuslaki astui voimaan autonomian loppuaikoina esiintyneen jarrutuksen vuoksi vasta vuonna 1921. Yleiset ammattikoulut saivat alkunsa vuoden 1920 asetuksella.


Vuonna 1923 voimaan tullessa laissa kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista säädettiin, että kansakoulujen "tulee parhaansa mukaan kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen ja hyviin tapoihin sekä antaa heille elämää varten tarpeellisia tietoja ja taitoja".


Tämä säännös sisältyi sanatarkasti vuoden 1957 kansakoululakiin, ja oli sellaisenaan voimassa myös peruskoulun siirtymäkautena ja sisällytettiin myös vuoden 1985 peruskoululakiin. Vasta vuonna 1998 voimaan astuneessa uudessa perusopetuslaissa asia ilmaistaan uudella tavalla: opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Varsin ylpeänä totean, että olen ollut itse sivistysvaliokunnassa muotoilemassa mielestäni syvällistä ja modernia tavoitepykälää.
 
 
2. KUKKIVILLE KEDOILLE
 
Neljännen pitkän syklin nousu alkaa sotiemme loppumisesta. En vedä kotiinpäin, kun nostan lähtölaukaukseksi myöhemmin viisinkertaisen opetusministeri Reino H. Oittisen esittelypuheenvuoron uudesta koulutusjärjestelmästä v. 1949 SDP:n puoluekokouksessa.


- Kaikille lapsille varataan mahdollisuus suunnilleen nykyisen keskikouluopetusta vastaavan sivistyksen saamiseen.
- Uuden koulun sosiaalisuutta olisi syytä lisätä myös opetusohjelman tarkastuksella ja soveltamalla käytäntöön ns. ryhmäopiskelua, oppilaiden itsehallintoa ym. omatoimisuutta.
- Sisäiseen uudistukseen on lisättävä myös määrätietoinen pyrkimys opetus-ja kasvatusmenetelmien kehittämiseen, jolloin nimenomaan sosiaalis -eettiseen kasvatukseen panostamiseen on pantava painoa.
 
Esitys oli kiistatta historiallinen, vaikka se 50 -luvun politiikan rikkinäisyydestä johtuen siirtyi lähes 20 vuodella. Mutta tulevan peruskoulun syntysanat oli sanottu!
 
Paremman koulutuksellisen tasa-arvon idea murtautui ja sai vähitellen yhä enemmän kannatusta. Eduskunta oli ottanut toivomusponnen muodossa v. 1963 kantaa oppivelvollisuuskoulun uudistamiseen yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti. Rinnakkaiskoulun katsottiin joutuneen yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja pedagogiseen umpikujaan. Yhteiskunnan koulutustarve ei voi olla näin kaksijakoinen, eikä myöskään nuorten kannalta reilu!
 
Peruskoulu-uudistus käynnistyi Lapista 1972  ja Helsingissä kuuden vuoden päästä. Uudistusta myös vastustettiin voimakkaasti ja jatkossakin syytettiin "tasapäistämisestä" kunnes viimeinenkin mohikaani ensimmäisten PISA -tulosten jälkeen pani sordiinon päälle.
 
Peruskoulu on ehdottomasti kaiken koulutuksen perusta ja kivijalka. Iso kiitos opettajille ja opettajakoulutukselle, mutta myös kansalliselle koulutuspolitiikalle - pätevyysvaatimukset, yhteiset opetussuunnitelmat ja tuntijako, yhteinen arvostus koulutyötä kohtaan.
 
Olemme tulleet oppimistuloksissa kymmenen vuoden aikana alaspäin, mutta meillä on edelleen Euroopan paras peruskoulu, mutta monia huolia on paljon.
Peruskoulussa näkyy kaikki yhteiskunnan ongelmat; vanhempien työttömyys, jaksamisongelmat, perheiden taloudelliset ongelmat, lasten kasvavat kipuilut, rauhattomuus ym. ongelmat.
 
Tuoreiden tutkimustenkin mukaan matematiikassa ja äidinkielessä oppimistulokset ovat huolestuttavasti heikentyneet. Jopa lähes 10% pojista päättää peruskoulun heikolla äidinkielen osaamiselle. Tilanne on itse asiassa todella vakava. Ilman tyydyttävää äidinkielen kirjoitustaitoa ja luetun tekstin ymmärrystaitoa, ei ole juuri menestysmahdollisuutta jatko-opinnoissa.
 
Jotta kokonaiskuva olisi kuitenkin objektiivinen on syytä todeta, että korkea-asteemme koulutus - niin ammattikorkeakoulutasolla - kuin yliopistoissakin on kansainvälisten arviointien mukaan laadukasta ja pärjäämme kansainvälisessä vertailussa hyvin. Vaikka hajautettu korkeakouluverkosto on osin tehty myös aluepoliittisin perustein, niin päätöksiä voi hyvin puolustaa.
 
Sijoitumme varsin hyvin OECD:n 33 maata koskevassa tutkimuksessa korkeakoulututkintojen suorittaneissa. Naisten kohdalla olemme sijalla yksi 1980-1984 syntyneiden kohdalla ja sijalla kolme v. 1970-1979 syntyneiden kohdalla. Miesten kohdalla vastaavat luvut ovat huonompia. Olemme sijalla seitsemän ja kahdeksan. Eli suomalaisnaiset ovat jo OECD maiden kärkeä, mutta pojilla ja miehillä on nostamisen varaa.
 
Valitettavasti 80 -luvun kehityksestä jäi pahasti kesken se, että ammatilliselle koulutukselle ja lukiolle ei säädetty yhteisiä yleistavoitteita. Jäljelle jäi se, että lukio ja ammatillinen oppilaitos elävät vielä aivan liian kaukana toisistaan.

Haluan lainata tässä yhteydessä Liekki Lehtisalon - Reijo Raivolan näkemystä. He näkevät, että lukion arvostus ei ole perustunut pelkästään sen takaamiin monipuolisiin jatko-opintomahdollisuuksiin. Se on perustunut myös osittain siihen, että lukioon menemällä on voitu siirtää uravalintaa koskeva ratkaisu myöhäisempään vaiheeseen. Lukio kiinnittyy myös opetuksellisesti - ehkä liikaakin - ja enemmän peruskouluun kuin ammatillinen koulutus.

Pidän kuitenkin hyvänä, että lukiokoulutuksen suosio on merkinnyt valtavaa koulutus-ja sivistystason nousua ja koulutuksellisen tasa-arvon nousua. Myöhemmin ammatillisen koulutuksen suosion kasvu on ollut myönteistä. Tasapaino on kohtuullisen hyvä tällä hetkellä!
 
3.  NOUSU VUORILLE. NÄKY
 
Maamme kansallista koulutuspolitiikkaa, koulutusjärjestelmää, opettajankoulutusta, oppimistuloksia kohtaan on viime vuosina kohdentunut poikkeuksellisen laaja kansainvälinen mielenkiinto. PISA:n ja OECD:n monet oppimistuloksia koskeneet hyvät tulokset ovat tehneet maamme koulujärjestelmästä lähes brändin, ja antaneet hyvän kuvan maastamme.  Mutta liialliseen itsetyytyväisyyteen ei silti ole aihetta.
Huolenaiheita, vakaviakin on paljon, vaikka en nyt tikun nokkaan nostakaan esim. koulutukseen kohdistuneita ylisuuria leikkauksia.
 
- pääosin koulutuksen keskeyttämisen seurauksena meillä joka viides nuori mies 20-24 vuotiaiden ikäryhmästä on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella
- matematiikkaa heikosti osaavien osuus on kaksinkertaistunut vuosina 2003 - 2012(6 %:sta 12 %:iin)
- lukutaidossa minimitason alittavien osuus kasvanut 6%:sta 8%:iin.
- koulujen väliset erot kasvavat erityisesti suurissa kaupungeissa
 
Peruskoulumme on yhä maailman huippua, mutta ei valitettavasti enää joka kunnassa. Kouluissa otettiin syksyllä käyttöön uusi opetussuunnitelma ja tuntijako. Uusi pedagogiikka korostaa oppilaan aktiivista roolia, yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta, oppimisen iloa. Rinnan uuden pedagogiikan pidän tarpeen korostaa riittävän tuen ja avun antamista oppimisvaikeuksissa oleville. On aivan mahdotonta menestyä toisella asteella heikolla kirjoitus-ja lukutaidolla. Meillä alisuoriutuu aivan liian moni lapsi ja nuori! Tätäkin taustaa vasten oli maan hallitukselta vakava virhe lopettaa ns. tasa-arvorahat, joilla koulut palkkasivat lisähenkilökuntaa.
 
Monissa kunnissa ja kouluissa on oikeasti herättävä ja priorisoitava ja annettava lapselle perusopetuslainkin edellyttämää tuki-ja erityisopetusta!
 
Haluan erityisesti nostaa puheessani esille laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksen. Varhaiskasvatus muodostaa pohjan myöhemmälle, koulussa tapahtuvalle oppimiselle ja luo turvallista siirtymää kohti perusopetusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen tulevalle oppimiselle ja koulumenestykselle on kansainvälisissä tutkimuksissa todistettu.


Lapset aloittavat koulunkäynnin yhä erilaisimmista taustoista. Lapsiköyhyyskin on yhä useamman lapsen arkea. Lasten kasvuolosuhteissa tapahtuvien erojen kasvaessa varhaispedagogiikan merkitys korostuu. Myös nykylapsille tyypillinen yliärsykkeisen ympäristön luoma haaste keskittymiselle vaatii lisääntyvää pedagogista osaamista. Varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä.
 
 
Hyvät kuulijat!
 
Haasteita tulee myös "ulkoapäin". Työelämän, ammattirakenteen ja osaamisen muutos asettaa uusia vaatimuksia kaikille koulutusasteille peruskoulusta aikuis- ja täydennyskoulutukseen.
Valmistelussa onkin ns. ammatillisen koulutuksen reformi. Lähtökohta on osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden, työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen. Työelämä ja työpaikka ovat vahvasti mukana varmistamassa koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä.
 
Miten hyvät tavoitteet toteutuvat, kun samanaikaisesti leikataan lähes 200 miljoonaa euroa, jää nähtäväksi. Erityinen haaste on saada työpaikalle motivoituneita ja osaavia työpaikkaohjaajia nuorille.
Koulutuksen tulevaisuuden tärkein menestystekijä on opettaja. Hallituksen kärkihanke on opettajakoulutuksen kehittäminen ja oppimisympäristöjen uudistaminen.  Opettajien osaamiseen, täydennyskoulutukseen ja jaksamiseen panostaminen on välttämätöntä.
 
Suomen menestys rakentuu koulutuksen, tutkimuksen, osaamisen ja uusien innovaatioiden varaan. Mielestäni jokaisella ihmisellä on oikeus koulutuksen kautta sivistykseen, henkiseen kasvuun, kulttuuriin ja osallisuuteen yhteiskunnassa.
 
Kun me juhlimme ensi vuonna 100-vuotiasta Suomea, niin haluan antaa suuren tunnustuksen erityisesti meidän sivistyselämän rakentajille, edellisille sukupolville. Tämä hyvä, jonka keskellä kuitenkin saamme elää, ei ole syntynyt ilman ponnisteluja ja näkemyksellisyyttä koulutuksen merkityksestä pienelle kansalle!
 
Koulutuksen tulee olla jatkossakin edelläkävijä ja uudistaja, jonka kautta rakennetaan parempaa työelämää ja yhteiskuntaa ja sen avulla jokainen voi kehittyä täyteen mittaansa, oman lahjakkuutensa täyteen potentiaaliin.
Siksikin koulutuksen voimavarojen alasajo on lopetettava. Uskon lujasti siihen, että koulutuksen ja oppimisen mahdollisuuksien tasainen jakautuminen edistävät suomalaisen, yhteisen isänmaan kehitystä. Ilman laadukasta, ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole hyvää ja tasa-arvoista yhteiskuntaa.
 

Onneksi hallitus peruutti huonon esityksensä

Perjantai 21.10.2016 klo 10:51

Julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 20.10.2016
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.


Tein lokakuun alussa maan hallitukselle kirjallisen kysymyksen ikääntyneiden henkilöiden vammaispalveluiden rajoittamisesta.


Hallituksen tarkoituksena oli hakea säästöjä vanhuksilta niin vanhuspalvelulakia heikentämällä kuin vammaislain ikärajan kautta. Vammaislain säästö olisi ollut tarkoitus saavuttaa etenkin poistamalla yli 75-vuotiaiden vammaisten henkilöiden oikeudet ensi vaiheessa vammaislain mukaiseen kuljetuspalveluun ja toisessa vaiheessa muihin vammaislain mukaisiin palveluihin. 


Tämä olisi tarkoittanut käytännön arjessa sitä, että niistä tukipalveluista, joita tarvitaan syömiseen, pukemiseen, asumiseen, liikkumiseen, olisi alettu maksaa maksuja ja osa palveluista olisi rajattu pois.


Kysyin kirjallisessa kysymyksessäni, että miten hallitus aikoo varmistaa sen, että 75-vuotta täyttäneiden vammaisten henkilöiden palvelut säilyvät entisen tasoisena ja heitä ei aseteta eriarvoiseen asemaan ikärajan voimaantulon jälkeen.  Miten hallitus voi taata sen, että palveluista ei tule 75-vuotta täyttäneille vammaisille maksullisia?


Vammaisuus ei poistu iän myötä ja vanhuuden tuomat vaivat heikentävät vammaisen liikkumista entisestään. Tästäkin syystä olisi ollut kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista rajata vammaisia henkilöitä pois arkisista peruspalveluista iän perusteella.


Vammaisten henkilöiden erityispalveluiden saatavuudessa ei saa olla yläikärajaa. Lähtökohtana tulee olla ihmisen yksilöllinen palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointi ja yhdenvertainen kohtelu sekä osallisuuden turvaaminen. Vammaiset vanhukset ovat myös taloudellisesti heikoimmassa asemassa. Ei ole oikein siirtää heitä maksullisten palveluiden piiriin.


Muutama päivä kirjallisen kysymyksen jättämisen jälkeen ja opposition voimakkaasta arvostelusta johtuen hallitus perui kelvottoman esityksensä.  Tuli taas osoitetuksi, että oppositiosta on mahdollisuus vaikuttaa.


Toivon hallitukselta vielä viisautta ja ryhtiä arvioida vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen pitämistä vähintään 0,5 tasolla.  Suurin osa hoito- ja hoivapaikoissa olevista vanhuksista tarvitsee apua ja tukea jokapäiväisissä arkisissa toiminnoissa eikä hallituksen suunnitelmaa hoitajamitoituksen laskemisesta ole inhimillisesti ja ammatillisesti mahdollista toteuttaa.


Jo tällä hetkellä työskennellään vanhustenhoidossa voimien äärirajoilla. Tämänhetkinen mitoitus hädin tuskin riittää perushoitoon eli auttamiseen ruokailussa, peseytymisessä, wc-käynneissä ja pukeutumisessa sekä terveydentilan seurantaan ja hoidon tarpeen arviointiin.


Pohjoismaisen NORDCARE- tutkimuksen mukaan meillä on vähemmän henkilökuntaa hoidettavien määrään nähden kuin muissa Pohjoismaissa. Jopa Valviran eli vanhuspalveluiden ylimmän valvojan mukaan oikeus hyvään hoitoon ei enää toteudu, jos nykyistä vähimmäismitoitusta alennetaan.


Yhdenkään vanhuksen ei pidä joutua oman sänkynsä vangiksi ja aliravituksi. Jokainen heistä on ansainnut arvokkaan vanhuuden ja hyvän hoivan.


 
Jukka Gustafsson, kansanedustaja, sd

Avainsanat: vammaispalvelut, yli 75-vuotiaiden vammaisten henkilöiden oikeudet , Kirjallinen kysymys yli 75-vuotiaiden vammaisten palveluista

Gustafsson: Tosiasiat osoittavat, että hallituksen härski veropolitiikka suosii hyväosaisia

Sunnuntai 11.9.2016

Hallituksen veropolitiikka suosii hyväosaisia ja hallituspuolueiden omia eturyhmiä. Näitä tosiasioita pääministeri Juha Sipilä ei SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafssonin mukaan pääse karkuun. Gustafsson toteaa, etteivät hallituksen uudet veronkevennykset tue millään tavalla pieni- ja keskituloisia suomalaisia.



− Pääministeri Sipilän hallituksen verolinja suosii hyväosaisia. Metsälahjavero ja miljoonaperintöjen verohuojennukset ovat vain esimerkkejä kevennyksistä, jotka rahoitetaan leikkaamalla työttömiltä ja muilta heikoimmassa asemassa olevilta suomalaisilta. Hallitus ei vaivaudu edes perustelemaan näiden toimien väitettyä oikeudenmukaisuutta tai talouspoliittisia perusteita, Gustafsson jatkaa.

Gustafssonin mukaan hallitus pyrkii luomaan mielikuvia piilotellakseen hallituksen veropolitiikan todellisia vaikutuksia. Hän nostaa esimerkiksi hallituksen kaavaileman yrittäjävähennyksen, josta pääsevät hyötymään kaikkein varakkaimmat henkilöyritykset. Hallitus on mainostanut yrittäjävähennystä pienyrittäjiä tukevaksi.


− Hallituksen yrittäjävähennys on apteekkarivähennys. Siitä hyötyvät ensisijaisesti apteekit ja asianajajatoimistot. Jokaista apteekkaria hallitus auttaa vähennyksellään keskimäärin 10 000 euroa. Ja tämänkin huojennuksen laskun maksavat tavalliset suomalaiset. Kauppojen myyjille ei jää muruakaan hallituksen verolinjan kauhoessa euroja jo entisestään varakkaiden johtajien taskuihin.

− Sipilä ei voi paeta palkansaajajohtajien taakse värjöttelemään verolinjansa kestämättömyyttä. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että pääministeri perustelisi kansalaisille mitä järkeä on hyväosaisten verohuojennuksissa, joilla ei ole vähäisintäkään tekemistä kasvun ja työllisyyden tukemisen kanssa, Gustafsson päättää.


Lisätiedot:
Jukka Gustafsson
p. 050 574 0134

Gustafsson vaatii: peruskoulun tasa-arvorahat takaisin ministeri Grahn-Laasonen

Tiistai 9.8.2016 klo 14:59

Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson ottaa kantaa ajankohtaiseen koulutuksen tasa-arvon heikkenemistä koskevaan keskusteluun.

- On syytä ottaa hyvin vakavasti prof. Jouni Välijärven huoli tasa-arvon murenemisesta peruskoulussamme. Olen kyllä muistuttanut eduskuntakeskusteluissa ministeriä oppimistulosten laskemisesta ja tasa-arvon heikkenemisestä. Valitettavasti sana on mennyt kuuroille korville.

- On ollut kohtalokkaan väärää koulutuspolitiikkaa porvarihallitukselta ja ministeriltä lopettaa koulutuksen tasa-arvorahat, jotka oli edellisessä hallituksessa osoitettu korvamerkittynä opetusryhmien koon pienentämiseen ja koulujen välisten erojen vähentämiseen, muistuttaa kansanedustaja Jukka Gustafsson.

- Uusi oppiminen edellyttää erilaisia oppimistilanteita, joissa ryhmät eivät saisi olla liian suuria. Näin kaikilla, mutta erityisesti heikommin pärjäävillä on oppisen edellytykset.

- Nyt herätys, opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen. Vaadin ja esitän että palautatte budjettiriihessä ryhmäkokorahat, ja rahat, joilla tuetaan haasteellisessa toimintaympäristössä toimivia kouluja. Muistutus myös siitä, että Sipilän hallituksen päätös varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta kumotaan. Pienimmistä lapsista se tasa-arvo lähtee kasvamaan, muistuttaa Gustafsson

Lisätietoja:

Jukka Gustafsson

Kansanedustaja

Sivistysvaliokunnan jäsen

p. 050-5113038

Avainsanat: SDP, Gustafsson, Sipilän hallituksen koulutuskeikkaukset

Tiedote: Kansanedustaja Jukka Gustafsson on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen luottotietojensa menettäneiden oikeudesta kotivakuutukseen

Keskiviikko 22.6.2016 klo 15:42

Luottotietonsa menettäneellä henkilöllä asunnon vaihto ja vuokraaminen vaikeutuu merkittävästi ja maksuhäiriömerkintä tekee monesti uuden asunnon hankkimisen mahdottomaksi. Useimmat vuokranantajat edellyttävät vuokrasopimusta solmiessaan, että vuokralaisella tulee olla voimassa oleva kotivakuutus.  Kansalaisten yhteydenotot kertovat karua kieltä ikävästä ongelmasta.

 

- Ongelma on se, että vakuutusyhtiöiden ei ole pakko myöntää vapaaehtoista vakuutusta.  Maksuhäiriöinen ei saa ostettua kotivakuutusta edes käteisellä vuodeksi etukäteen.  Kotivakuutusta ei myöskään voi ottaa takaajan nimiin. Luottotietonsa menettäneellä säilyy maksuhäiriömerkintä rekisterissä vielä vuosia senkin jälkeen kun velat on jo maksettu, Gustafsson toteaa. 

 

- Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti eläkeikäisten merkinnät ovat lisääntyneet huomattavasti.  Samaan aikaan monilla paikkakunnilla on huutava pula vuokra-asunnoista.

 

- Mitä hallitus aikoo tehdä sen asian edistämiseksi, jotta maksuhäiriöinen saisi kotivakuutuksen jo siinä vaiheessa, kun velat on maksettu? kansanedustaja Gustafsson kysyy hallitukselta.

 

 

Lisätietoja:
Jukka Gustafsson
p. 050 511 3038

Avainsanat: maksuhäiriömerkintä, kotivakuutus, luottotiedot,

Gustafsson: Sulaako Sipilän populistinen vaalilupaus?

Sunnuntai 12.6.2016

SDP Tiedotus
 
 
SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja ja ex-opetusministeri Jukka Gustafsson vaati pääministeri Sipilältä pikaista selvennystä siihen, aikooko hallitus lisätä ministerien ja sitä kautta avustajien määrää. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Sipilä ja kokoomuksen uusi puheenjohtaja Orpo pohtivat asiaa. Gustafsson on pitänyt Sipilän vaalilupausta ministerin määrän vähentämisestä populismin huippuna.
 
- Sipilän hallituksen toiminta vaikuttaa tässäkin asiassa hyvin sekavalta. Alun alkaenkin ministerimäärän vähentäminen oli populismin huippu.Onko nyt niin, että pääministeri Sipilä jälleen kerran pettää yhden vaalilupauksistaan?

 


Gustafsson huomauttaa, että hallituksen puheet ja teot ovat vaalilupauksien lisäksi muutenkin ristiriidassa.


 
- Jokaisella muulla suomalaisella työpaikalla Sipilä on vaatinut työntekijöitä pidentämään työaikaa, ei palkkaamaan uusia työntekijöitä keventämään jo olemassa olevien työntekijöiden työtaakkaa. Ilmeisesti samat säännöt ja ohjeet eivät koske Sipilän omaa hallitusta, vaikka populistisella tavalla puhuttiin aivan muuta ennen vaaleja.


 
- Pääministeri Sipilän pitäisi aloittaa tuottavuusloikan vaatiminen omasta hallituksestaan. Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että Sipilän hallitus ei kaipaa enempää tai vähempää ministereitä, vaan parempia ministereitä.
 


 
Lisätietoja:
Jukka Gustafsson, 050 5113038

Avainsanat: SDP, Gustafsson, Sipilän hallitus

Gustafsson: Yrittääkö hallitus sittenkin vain toteuttaa Esko Ahon surullisenkuuluisaa työreformia?

Sunnuntai 22.5.2016

 

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson hämmästelee, onko pääministeri Juha Sipilän hallituksen toteuttaman politiikan taustalla sittenkin vain tarkoitus viedä läpi jo kertaalleen haudattu Esko Ahon 1990-luvulla ajama työreformi.

Gustafssonin mielestä hallituksen politiikkaa ja Ahon työreformia yhdistää ideologinen pyrkimys palkansaajien nujertamiseen.  


− Esko Ahon työreformi paistaa kirkkaasti läpi hallituksen kauniilta kuulostavien juhlapuheiden takaa. Pyrkimys palkansaajien aseman heikentämiseen on se yhteinen tarina, joka yhdistää Ahon ja Sipilän linjaa. Siksi on mielestäni aivan aiheellista kysyä, onko pääministeri Sipilä tietoisesti valitsemassa jo kertaalleen kuopatun työreformin tien, Gustafsson kysyy.  

− Uutta keskustan reformissa on ilmaistyön tarjoaminen erityisesti nuorille niin sanotun työnäytteen ja koulutussopimuksen kaavun alla. Työnantaja voi halutessaan maksaa palkkaa jos hyväksi näkee, ei vaikuta reilulta! Miksi jätitte oppisopimuskoulutuksen kehittämisen, kysyy ja ihmettelee Gustafsson.  

Gustafsson muistuttaa, että työreformi tyrmättiin jo kerran aikaisemmin. Suomalaiset eivät Gustafssonin mukaan voi hyväksyä hyvinvointiyhteiskunnan ja toimivan työmarkkinajärjestelmän perusteetonta purkua.  


− Keskustan ajamat esitykset työntekijöiden oikeuksien ja työehtosopimusjärjestelmän heikentämisestä on tyrmätty aina aikaisemminkin. Myös nyt tämä keskustan ajama ideologinen pyrkimys täytyy pysäyttää. Keskusta ei näytä kerrasta oppivan, etteivät suomalaiset hyväksy perusteiltaan hyvin toimivan työmarkkinajärjestelmän alasajoa, Gustafsson toteaa.  


Lisätiedot:  

Jukka Gustafsson p. 050 511 3038

Gustafsson Savonlinnan opettajakoulutuksesta: Viimeinen vetoomus pääministeri Sipilälle ja opetusministerille

Torstai 12.5.2016

SDP:n kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafssonin mielestä on hyvä, että pääministeri Sipilä on ottanut tosissaan sosialidemokraattien ja  kansalaisliikkeen toiveet ja antanut tehtävän selvittää mahdollisen lopettamispäätöksen hintalapun Savonlinnan talousalueelle ja laajemmin veronmaksajille. Gustafsson sanoo, että oletettavasti vastakkain ovat Itä-Suomen yliopiston luku 0,7 miljoonaa euroa säästöä yliopistolle ja monen kymmenen miljoonan tappiot yhteiskunnalle. Esillä on ollut jopa yli 100 miljoonan euron kokonaistaloudelliset menetykset.

- On aika esittää viimeinen vetoomus pääministerille ja opetusministerille. Heidän olisi nyt syytä kuunnella järjen ääntä. Korkeatasoisen opettajakoulutuksen paikka Savonlinnassa on ansaittu ja sitä tulee kehittää eikä lopettaa, pitkän linjan sivistyspoliitikko Gustafsson vaatii.

Gustafsson ei pidä uskottavina Sipilän selityksiä siitä, että hallitukselle Savonlinnan tapaus tuli yllätyksenä.
- Tämä Sipilän väite on täysin käsittämätön. Hallitus leikkaa ensin miljardeja koulutuksesta ja sen jälkeen ihmettelee, että ohhoh, yliopistoissa on irtisanomisia. Sipilän selitystä ei usko kukaan.

- Sosialidemokraatit ovat eduskunnassa moneen kertaan muistattaneet Savonlinnan opettajakoulutuksesta esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla. Olen keskusteluissa suoraan vedonnut pääministeriin, kun on näyttänyt siltä, ettei opetusministeriä asia ei ole juuri kiinnostanut.

Gustafssonin mukaan on epäselvää, mitä opetusministeri ja hallitus on oikeasti tehnyt Itä-Suomen yliopiston suuntaan.
- Lopputulos kuitenkin näkyy kaikille ja se on pyöreä nolla. Omalla ministerikaudellani puutuin Savonlinnan tilanteeseen. Silloin ykkösasia oli säilyttää korkean tason opettajankoulutus, mutta myös huomioida kampuksen aluetaloudellinen merkitys ja yhteiskunnan kokonaisetu.

Gustafsson muistuttaa, että valtioneuvoston jäsen on vannonut valan palvella koko isänmaata.
- Keskusta kyllä puhuu kauniisti aluekehittämisestä, mutta teot puuttuvat. Ilmeisesti aluepolitiikka on tärkeää vain silloin, kun kyse on pääministerin kotiseudusta. Jos pääministeri Sipilä olisi itse kotoisin Savonlinnasta, tätä ei olisi koskaan tapahtunut.  


Lisätietoja:
Jukka Gustafsson, 050 511 3038

Avainsanat: Savonlinnan opettajakoulutus

Tiedote: Eloranta ja Gustafsson: Hallitus unohtanut ammatillisen koulutuksen

Keskiviikko 4.5.2016 klo 13:03

TIEDOTE 4.5.2016

Sivistysvaliokunnan sd-kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta ja Jukka Gustafsson ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen ammatillisen koulutukseen kohdistuneiden säästöjen vaikuttavuuden arvioinnista. Edustajat ovat huolissaan ammatillisen koulutuksen asemasta ja tulevaisuudesta. Viime kausien säästöjen lisäksi hallitus on nyt leikkaamassa ensi vuodesta lähtien 190 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta.

- Huolestuttavinta tässä säästövimmassa on se, että rahat viedään jo ensi vuonna, mutta ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö uudistetaan vasta vuonna 2018, Eloranta painottaa.

Käsitellessään hallituksen esitystä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta vuonna 2014 sivistysvaliokunta korosti, että ”koulutukseen on suunnattu monin eri tavoin ja eri aikoina valtionrahoituksen vähennyksiä siten, että koulutuksen rahoituksen kokonaisuus on jäänyt säästötoimenpiteiden tosiasiallisten vaikutusten osalta epäselväksi”.

Ihmetystä herättää miksi eduskunnan edellyttämän selvitystyön ulkopuolelle jää ammatillinen koulutus, johon hakeutuu yli puolet koko nuorisoikäluokasta. Kevään 2016 yhteishaussa 56 % ensisijaisista hakijoista haki ammatilliseen koulutukseen. Näin ollen sivistyksellisten oikeuksien seuranta jää toteutumatta ikäluokan toisen puolen osalta ja samalla ammattiin opiskelevat nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan lukiossa opiskelevien kanssa.

- Näin toimien OKM toimii samalla eduskunnan tahdon vastaisesti, Gustafsson huomauttaa.


Hyväksyessään kyseiset rahoituslait eduskunta edellytti, että ”hallituksen tulee seurata tarkoin säästöpäätösten tosiasiallisia vaikutuksia opetus- ja kulttuuritoimeen liittyvien sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen ja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, jos etenkin nuorten ihmisten tosiasialliset ja yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta heikkenevät”.  Eduskunta myös edellytti, että hallituksen tulee antaa asiasta selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä.


Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti eduskunnan edellyttämän selvitystyön Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle (Karvi) tehtäväksi. OKM:n kirjeen mukaisesti Karvi tekee selvityksen sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta OKM:n Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaston toimialalla. Selvitys kattaa kuitenkin vain esi- ja perusopetuksen liitännäisine toimintoineen, taiteen perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön. Ammatillinen koulutus jää opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoituksen mukaan Karvin selvityksen ulkopuolelle.

- Tätä on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Ammatillisen koulutuksen laatu ja saavutettavuus maassamme on turvattava. Sen vuoksi koko toisen asteen sekä lukion että ammatillisen koulutuksen tulee olla arvioinnin ja seurannan kohteena, vaativat Eloranta ja Gustafsson.

Lisätietoja:

Eeva-Johanna Eloranta p. 050 523 2309
Jukka Gustafsson p. 050 511 3038

Gustafsson - Vappupuhe 2016

Sunnuntai 1.5.2016

Kangasala, Suoraman työväentalo 1.5. Vappupuhe

Hyvät ystävät, toverit
 

Miksi me olemme kokoontuneet nyt toukokuun 1. päivänä? 
Vapusta tuli työläisten juhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vuonna 1884 vaativat 8-tuntista työpäivää. Mielenosoittajien ja poliisien välisessä yhteenotossa kuoli 10 työläistä, ja myöhemmin lisää.
Vuonna 1889 työläisten II Internationaali päätti Pariisin kongressissa, että mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890.  Sen jälkeen sadat miljoonat, miljardit ihmiset ovat ottaneet omakseen Vapun kansainväliseksi mielenosoituspäiväksi.
 

Tilanteet ja tunnelmat, taistelut ja voitot, tappiot ja saavutukset ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana.  Yksi asia on varma. Työväenluokan järjestäytyminen poliittiseksi ja ammatilliseksi työväenliikkeeksi antoi Euroopan kehitykselle uuden suunnan!  Työväestön taloudellinen ja yhteiskunnallinen vapautus alkoi. Monasti raskain uhrein, menetyksin, mutta kehityksen suunta oli selkeä. Äänioikeus, edustus parlamenttiin, kunnallinen demokratia ja työntekijöiden oikeuksien kasvu.
Uskon, että suurin osa meistä on Pohjantähtemme lukeneita, moni useampaankin kertaan.  Me tiedämme millä työllä ja uhrauksilla nousimme merkittävän valtiollisen ja kunnallisen vallan käyttäjiksi.
Me tunnemme edelleen voimakasta yhteyttä Akseli ja Elina Koskelaan, räätäli Halmeeseen ja Otto Kivivuoreen. Suomessa viime vuosina koko poliittinen vasemmisto on pääosin hyvässä yhteistyössä jatkanut heidän työtään työllisyyden, terveydenhuollon, sosiaaliturvan, koulutuksen ja työelämän rakentamisessa paremmaksi.
 

Viime vuosisataa - 1900-lukua- on syystä nimitetty ja kutsuttu sosialidemokratian vuosisadaksi. Erityisesti Euroopassa demokraattiseen sosialismiin pyrkivä työväenliike osoitti henkisen ja moraalisen voimansa ja uudisti yhteiskunnan hyvin syvällisellä tavalla.
 

Yhä tänään sosialidemokratia ja koko vasemmisto jatkavat kamppailua ihmisten aineellisen ja henkisen tasavertaisuuden puolesta taloudellista yltiöliberalismia, kapitalismia ja yhteiskunnallista konservatismia vastaan. Demokraattinen sosialismi korostaa yksilöiden yhteisvastuuta toisistaan ja yhteisöstään. Työväenliike kohotti ihmiset kansalaisiksi, joille kuulivat valtiolliset, sivistykselliset, sosiaaliset ja työelämän oikeudet.
 

Sosialidemokratian kruunun kivissä – Pohjoismaissa - olemme päässeet aika pitkälle, vaikka takapakkiakin on jouduttu ottamaan. -1930 luvun johtavan ruotsalaisen ideologin E. Wigforssin kansankoti-ajatuksesta muotoutui poliittisen työn kautta pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, josta voimme monella tavoin olla ylpeitä.  Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin pala palalta. Kehitimme suomalaista sosiaalipolitiikkaa talouden "tukipilarina" ja riskien vähentäjänä Pekka Kuusen hengessä
 

Hyvät toverit.
Maailmalla arvostetut filosofit Manuel Castells ja Pekka Himanen ovat kirjassaan ”Suomen tietoyhteiskuntamalli” todenneet kuinka hyvinvointivaltio ja tietoyhteiskunta eivät sulje toisiaan pois, vaan päinvastoin ne edellyttävät ja ruokkivat toinen toisiaan.
Nykyisessä hyvinvointivaltiossa he näkevät neljä keskeistä tasoa:
- Koulutus on ilmaista esikoulusta yliopistoon
- sosiaaliset tuet kuuluvat kaikille
- valtio ja kunnat vastaavat useimmista hyvinvointipalveluista
- Ay-liike on keskeinen osa hyvinvointivaltiota
 

Toverit,
Kuulitte aivan oikein.  Ex-pääministeri Kataisen suosikkifilosofi arvostaa maasta taivaaseen suomalaisen ay-liikkeen työtä ja tuloksia.  Siis saman ay-liikkeen, joka kokoomuksen pj:n, Stubbin, mukaan on kaiken pahan alku ja monien kokoomusedustajien mielestä ay-liike joutaa historian roskakoriin!
 

Hyvät kuulijani.
Maassamme on pitkästä aikaa hyvin oikeistolainen, porvarihallitus. Jokainen hallituspuolue on ottanut loikan oikealle, meillä on nyt kolme oikeistopuoluetta. Sipilän hallitus tekee kovaa oikeistolaista politiikkaa.
 

Keskustan punamultamiehet ja naiset pitävät nyrkkiä taskussa ja kuuntelevat tuskanhiki otsassa ministeri Bernerin ulostuloja jo aiemmin kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi lupautunutta ”uuskepulaista”.  Suomalaiset ovat nyt ihmeissään ja huoli siitä, mihin Suomea oikein viedään, kasvaa.
 

Porvarihallitus suunnittelee teettävänsä lisää ilmaistyötä. Hallitus aikoo pakottaa työttömät ilmaistyöhön ja kuvittelee, että työllisyystilanne paranee tällä. Todellisuudessa ilmaistyö on työttömän nöyryytystä. Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut  pakkoyhtiöitetään. Suomen liikenneverkkoa yhtiöitetään ja teillä liikkuminen ollaan tekemässä maksulliseksi.   Kun tätä kuuntelee, niin alan kutsua viime päivienkin tapahtumien mukaan Sipilän hallitusta "Anteeksi-hallitukseksi"
Päivähoito-, aamu- ja iltapäivähoidon maksuja korotetaan.
Hallituksen leikkaukset ja maksukorotukset kohdistuvat erityisen kovasti lapsiperheisiin, pitkäaikaissairaisiin, eläkeläisiin ja työttömiin.  Erityisen kovaa hallituksen politiikka on jokaiselle, joka sinnittelee köyhyysrajan alapuolella –saa pientä palkkaa, tai eläkettä, työttömyyskorvausta. Yksittäinen etuuden pudotus tai maksukorotus voi näyttää pieneltä, mutta kun ne kasautuvat samalle ihmiselle tai perheeseen, niillä on suuri vaikutus arjen toimeentuloon.
 

Se on pakko sanoa ääneen. Hallituksen politiikka vie Suomea aivan väärään suuntaan. Eriarvoisuus kansalaisten välillä on tosiasia ja se syvenee.
Paljon puhetta aiheuttanut SOTE -uudistus on muuttunut valtapeliksi, terveyden parantaminen on sivussa. On todellinen vaara, että Sotesta tulee pelkkää bisnestä, jota ei ohjaa sosiaali- ja terveyspoliittiset, kaikkia kansalaisia koskevat tavoitteet, vaan voiton tavoittelu.
Me kannatamme ihmisten valinnanvapautta, mutta emme kannata markkinoiden valtaa ja terveysbisnestä.  Julkiset palvelut on pidettävä palvelutuotannon perustana, jota yksityisillä ja kolmannen sektorien palveluilla täydennetään.
 

Minulle uudistuksen tärkein tavoite oli ja on terveyspalvelujen parantaminen, integraatio ja terveyserojen kaventaminen! Ei hyvältä näytä!
 

Hallituksen uusin suunnitelma koskee Suomen teiden, rautateiden ja vesiväylien yhtiöittämistä. Kyseessä on 20 miljardin omaisuus, jonka veronmaksajat ja suurelta osin aiemmat sukupolvet ovat rahoittaneet. Tämän avulla on varmistettu perusedellytykset elää ja toimia koko maan alueella.
 

Lisäksi hallitus suunnittelee toimivan ja turvallisen taksijärjestelmän romuttamista, mikä vaarantaisi taksipalveluiden yhtäläisen saatavuuden koko Suomessa, ja lisäisi riskiä haavoittuvien asiakasryhmien joutumisesta saalistuksen kohteeksi. Pääministeri on ilmoittanut tukevansa näitä suunnitelmia sataprosenttisesti.
Hyvinvointiyhteiskunta, vai Oy Suomi Ab?
 

Vähintään yhtä pahaa viestiä hallitus antaa koulutuksesta ja osaamisesta.
Edellinen hallitus teki säästöt ja leikkaukset aivan piripintaan. Vaalien alla luvattiin, ehkä senkin takia, että koulutuksesta ei enää leikata. Tämäkin vaalilupaus petettiin. Porvarihallitus tekee massiiviset kolmen miljardin leikkaukset. Hallitus vaarantaa törkeällä tavalla sen edelläkävijäosaamisen, johon Suomen koko tuleva kasvu perustuu. Meidän kanssa samaa mieltä ovat niin talous-kuin koulutusasiantuntijat.  Hallitus pyyhkii pöytää niin Sixten Korkmanin kuin EK:n hallituksen pj. Alahuhdan mielipiteillä.
 

Sosialidemokraattien vaihtoehdossa torjutaan leikkaukset koulutukseen ja lisätään valtion tuloja mm. estämällä kansainvälistä veronkiertoa, nostamalla pääoman verotusta ja perumalla osa autoveron alennuksesta.
Hallitus heikentää tietoisesti Suomen osaamistasoa.  Kaiken huippuna on nuorisotakuun alasajaminen. Minusta on suorastaan noloa sanoa, että työministeriössä ei ole varattu euron euroa nuorisotakuun kehittämiseen.
Kuka vielä sanoo, ettei puolueilla ole eroa!
 

Hyvät toverit,
Maailma ja kansallisvaltioiden asema on rajusti muuttunut. Poliittinen vasemmisto on kiistatta menettänyt otettaan kapitalismille ja uusliberalismille. Kysymys on yhdestä aikamme megatrendistä. Finanssipääoman vallan kasvu.  Varallisuuksien uusi keskittyminen.  Vaurastumisen ydin ei olekaan enää työnteko, vaan pääomien omistaminen ja kasvattaminen.
Ex-kansanedustaja Jacob Söderman pohdiskeli aikoja sitten liikkeemme kansallisia ja kansainvälisiä haasteita. Artikkelinsa alkuun Söderman oli viehättävällä tavalla lainannut Edith Södergranin mielipidettä vanhan ajan sosialisteista: "Heillä on parhaat ajatukset, heillä on tulevaisuuden ajatukset".
 

Toivo uudesta noususta elää. Ranskalaisen taloustieteilijän Thomas Pikettyä on verrattu jopa Marxiin,  jopa monet talousnobelistit ovat leimanneet kirjan vuosikymmenen tärkeimmäksi taloustieteelliseksi teokseksi.
Pikettyn viesteistä muutama.

  • maailman maiden tulisi lanseerata globaali progressiivinen varallisuusvero, jonka tuottoja voidaan käyttää esim. eriarvoisuuden vähentämiseen, työn verotuksen pienentämiseen tai kasvuinvestointeihin. Lisäksi ylimpiä tuloveroasteita voisi nostaa jopa 80 %:iin.
  • omaisuutta/ voittoja voidaan jakaa myös yritysdemokratialla tai kansankapitalismilla
  • Pikettyn mukaan pääoman kasautuminen tapahtuu, kun pääoman tuotto on suurempi kuin taloudellinen kasvu
  • peritty varallisuus määrittelee elinkaaren aikaista tulonjakoa entistä vahvemmin monissa maissa
 

Pidän Pikettyä Södergranin kaipaamana, modernina, tämän meidän aikamme sosialistina. Samalla tapaa ajattelen Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaasta Sanderssista. Hän on kantaa ottavillaan puheillaan saanut lähes puolet demokraateista taakseen, erityisesti nuoret. Tämä on äärimmäisen mielenkiintoista ja kannustavaa.
Vielä on toivoa!
 

Myös ajankohtainen veroparatiisikeskustelu, veronkierto, omistusten julkisuus, aggressiivinen verosuunnittelu ja toiminta harmaan talouden kitkemiseksi. Enemmän ja nopeammin pitää saada tuloksia.
 

Euroopan vasemmiston on välttämätöntä luoda edistyksellisten voimien rintama, jolla vastenmieliset, rikollisetkin veroparatiisit suljetaan ja epäreilu verokilpailu lopetetaan. Myös pääoman omistajien on osallistuttava hyvinvointivaltion rahoittamiseen.
 

Ilmiön ja rahan kokoluokka veroparatiiseissa on jotain käsittämätöntä. Eri asiantuntijatahojen arvioiden mukaan suuruusluokka rahoista on 20 000- 28 000 miljardia euroa, veromenetys noin 150 miljardia euroa vuodessa!  EU-alueella 50–70 miljardia euroa!
Nämä luvut kuvaavat myös valtavaa moraalikatoa, ja päättäjien kyvyttömyyttä saada aikaan tuloksia.  Mutta heräämistä on tapahtumassa, ja ns. ”Panama-paperit” ovat lisäämässä veronkieron vastaisia toimia.  SDP kannattaa ja vaatii kunnianhimoisia kansainvälisiä ja EU-tason toimia veronkierron välttämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi.
 

Suuren valiokunnan sosialidemokraatit ovat pitäneet maakohtaisen raportoinnin 750 miljoonan euron vuosittaista liikevaihtorajaa liian korkeana. Euroopan parlamentin Sosialistit & Demokraatit -ryhmä  on ehdottanut rajaksi 40 miljoonaa.
Esimerkkini kertoo kuinka veronkierron välttely on joidenkin suosiossa. Nämä verovälttelyn tukijat pitää kertoa ja paljastaa.
Juuri nyt on hetki iskeä!
 

Hyvät kuulijani,
Haluan vielä lyhyesti puhua parista, ajankohtaisesta asiasta.
Erityisesti eläkeläisiä on koskettanut ja kiinnostunut Kimmo Kiljusen alulle panema eläkeindeksin kehittämistä koskeva kansalaisaloite. Aloitteen on allekirjoittanut lähes 90 000 kansalaista.
Aloite jätetään eduskunnalle alkusyksystä. Pidän tärkeänä, että työeläke seuraa nykyistä enemmän palkkakehitystä. Täysin ymmärrettävästi eläkeläiset eivät ole olleet tyytyväisiä työeläkkeiden ostovoiman kehitykseen. Palkkapainotteisuutta indeksissä tulee lisätä.  Samalla kaikkein pienintä eläkettä saavien eläkkeiden tasoa ja ostovoimaa tulee lisätä. Mielestäni Tohtori Kiljusen työlle on annettava tunnustus ja arvostus. Eläkkeiden ostovoima on turvattava.
 

Toinen asia. Hallitus suunnittelee perustulokokeilua. Keskustelu kaipaa selkeyttä.
Sosiaaliturvajärjestelmämme on vaikeaselkoinen, paljon kannustinloukkuja ja kansalaisen pompottelua.  Kansanedustajana olen törmännyt niin moneen älyttömyyteen ihmisten erilaisten tulonsiirtojen ja tukien viidakossa, pompottelussa, että olen vähintäänkin kiinnostunut perustulokokeilusta. 
 

En jaksa uskoa kaikille jaettavaan perustuloon.  En tahdo luoda nuorille perustuloelämää; 700 euroa kuussa, suoraan peruskoulusta perustulolle.  Se olisi monille iso riski!   Vielä en ole nähnyt yhtään uskottavaa mallia, mutta olen kokeilusta aidosti kiinnostunut.
 
 
Hyvät toverit!
Elämme itse kukin henkisesti, moni aatteellisestikin  ja moni taloudellisesti vaativaa aikaa. Vasemmistolla on etsikkoaika löytää vastauksia moniin suuriin kysymyksiin.
Uskon, että vapauden, veljeyden, solidaarisuuden, yhteisvastuun arvopohja kantaa myös tulevaisuuteen.
 

Tahdon päättää puheeni sydäntäni lähellä olevaan aiheeseen: sivistyksen, koulutuksen ja kulttuurin merkityksen ja arvon korostukseen.  Parhaimmillaan koulutus ja kulttuuri vahvistavat ihmisen kasvua täyteen ihmisyyteen.  Se voi myös purkaa eriarvoisuuden syvimpiä syitä.  Oikeassa kohdassa annettu tukiopetus ja tuki  - elokuvakamera tai kitara käteen -  voi pelastaa syrjäytymisvaarassa olevan nuoren elämän.
Maailman menestyneimmistä elokuvaohjaajista, kirjailijoista ynnä muista suurin osa on vasemmistolaisia. Sivistys ja kulttuuri -  sanan laajassa merkityksessä -  ovat sisäänrakennettuja.  Työhömme, ihanteisiimme, hyvään elämään kuuluvat yhtä hyvin käden taidot kuin taito- ja taideaineetkin, historian tuntemus, hyvä yleissivistys, etiikka ja filosofia ja paljon muuta.  Näiden kaikkien myötä kasvavat kyvyt ajatteluun, empatian tuntemiseen ja suvaitsevaisuuteen.
 

Minulle elinikäinen oppiminen on sitä, että me ymmärrämme yhteiskuntaa ja maailmaa, opimme asettumaan muiden ihmisten asemaan ja tahdomme muuttaa maatamme ja maailmaa.
Me tarvitsemme koulutusta, yhteiskunnan tukea heikommille, sivistystä koko elämää varten, ei vain ollaksemme tuottavia työelämässä.
 

Täysin vapailla markkinoilla ei ole kärsivällisyyttä kasvattaa kokonaista puuta, tai ehjää ihmistä. Haluan, että talous on väline ja ihmisen hyvä on elämän päämäärä. Yhteisen edun on aina kuljettava yksityisen voitontavoittelun edellä!
 
Toverit
Minulle tulevaisuus on - sekä suojatien- että kiihdytyskaistan rakentamista.  Suojatiellä olet turvassa. Kukaan ei aja päälle tai alista sinua. Tarvitsemme myös kiihdytyskaistan, ajamme veroparatiisilait kumoon, Bernerin katsomoon, Rehulan sote-oppisopimuskoulutukseen.
 

Me emme jää paikoillemme. Liikkeemme kehittyy uuden tiedon ja muutoksen vuorovaikutuksessa.
Niin on hyvä, ja niin on oikein.
 

Näissä innostavissa tunnelmissa toivotan kaikille Hyvää ja Iloista Vappua

Gustafsson: PUHE - FUTURE EDUCATION FORUM - TAMPERE 2016

Maanantai 11.4.2016

                                  
 
Jukka Gustafsson, entinen opetusministeri, kansanedustaja –
 
Näkemys hyvästä ammatillisesta koulutuksesta: Tampere – tehtaiden, tekniikan, osaamisen ja innovaatioiden kaupunki
Kiinalaisen sananlaskun mukaan "Tuhannenkin virstan matka alkaa yhdellä askeleella".
 
Tampereella otettiin tärkeä askel ja tehtiin historiaa jo 1800-luvun lopulla, kun Finlaysonin kutomosalissa syttyi Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo. 
Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, että Tampereella ollaan mielellään edelläkävijöitä. Tamperelainen rohkeus loi pohjan sille, että kaupunki kasvoi 1900-luvun alkuun tultaessa Suomen tärkeimmäksi teollisuuskaupungiksi.
 
Rohkeus, edelläkävijyys ja innovaatiot ovat leimanneet Tamperetta aina näihin päiviin saakka. Esimerkiksi 1990-luvulla Tampereelta soitettiin maailman ensimmäinen GSM-puhelu, suunniteltiin kävelevä metsäkone, kehitettiin ensimmäinen Communicator (Nokia 9000) ja otettiin ensimmäinen digitaalinen röntgenkuva.
 
2000-luvun tamperelaisia maailmanluokan innovaatioita ovat mm. sumuvalkokangas, satamien täysautomaattinen konttilukkijärjestelmä, 41-megapixelin kännykkäkamera (Nokia808) ja uusinta uutta oleva Nokia Ozo –virtuaalitodellisuuskamera, joka kuvaa 360 asteen videoita, jossa on ensimmäisenä maailmassa videon monitorointimahdollisuus jo kuvausvaiheessa.         
   

Eikö olekin kiinnostavaa, että yritykset kuten Ericsson, Huawei, Intel, Microsoft, Nokia ja Sony tekevät juuri Tampereella tutkimusta ja tuotekehitystä.
Entä miltä kuulostaa se, että kantasoluteknologiaa hyödyntämällä potilaalle kasvatettiin uusi leukaluu hänen rasvasoluistaan hänen vatsalaukussaan? Tämäkään ole mikään tieteisfiktioelokuvan tarina, vaan todellisuutta Tampereella. 

Tampere on parhaillaan edelläkävijänä myös avoimien innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Tampereen koko Suomen Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus –teeman koordinaattoriksi.

Tampereen kaupunkiseudulla on myös merkittävää cleantech -osaamista. Alueelle kehitetään parhaillaan Suomen ensimmäistä cleantech -vyöhykettä. Vyöhykkeelle sijoittuu muun muassa energian, jätehuollon, rakennetun ympäristön, teollisten prosessien ja liikenneratkaisujen osaajia, jotka voivat kehittää toiminnallisia ja logistisia ketjuja yhdessä sekä hyödyntää yhteisiä palveluita ja energiaverkkoja.


Tampere on Helsingin jälkeen Suomen suurin opiskelukaupunki.
Esimerkiksi Tredussa on yli 30 ammatillista koulutusalaa, joissa on nuorten ja aikuisten koulutuksissa noin 16 000 opiskelijaa.  TAKK:ssa opintoja suorittaa vuosittain yli 14 000 opiskelijaa. Tampereella on myös 2 yliopistoa, 1 ammattikorkeakoulu, joissa on yhteensä 35 400 opiskelijaa.


Tampereen seutu on nykyisin Helsingin, pääkaupunkiseudun ohella Suomen merkittävin kasvukeskus. Tampereen kaupunkiseutu on myös Skandinavian suurin valmistavan teollisuuden keskittymä. Seudulla on 33 000 ICT osaajaa ja 54 000 tekniikan alan ammattilaista.


Alueella tarvittavalle ammattiosaamiselle on vankan pohjan luonut juuri toisen asteen korkeatasoinen nuoriso- ja aikuiskoulutus. Alueemme pitkäaikainen ja hyvä menestys kertoo osaltaan koulutuksemme korkeasta laadusta ja kouluttajiemme osaamisesta.


Parhaillaan useat Tampereen seudun yritykset ovat myös erittäin kiinnostuneita Kiinasta, kuten  Pegasor (anturit), Air0 (ilmanpuhdistimet), Ecomation (jätteenkäsittelyn ratkaisut), Molok (jätteiden syväkeräys), Garder Denver (kompressorit), Black Donuts (rengasalan konsultointi), EPSE (metallisakkojen suodatus), Tamturbo (kompressorit), Mecoret (suunnittelu-, asiantuntija- ja projektointipalveluja), Delete (teollisuuden ja rakentamisen ympäristöpalvelut), Sarlin (paineilma, automaatio ja energiateknologia) ja Finrenes (uusituvien energiamuotojen konsultointi).


Totean mielelläni, että Kiina on parhaillaan meidän suuren ja monipuolisen kiinnostuksemme kohteena etenkin koulutusyhteistyön, kuin myös yritysyhteyksien näkökulmista. 


 
Uudistuva ammatillinen koulutus
 
Suomen ammatilliselle koulutukselle on tunnusomaista vetovoimaisuus ja positiivinen julkinen kuva.  Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on kehittynyt vuosien saatossa vahvaksi ja työelämän osaamistarpeisiin on pystytty vastaamaan hyvin.
Ammatillista koulutusta on kehitetty Suomessa tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti jo pitkään.   Jokaisella peruskoulun päättävällä on koulutuspaikka - joko lukiossa-  tai ammatillisessa koulutuksessa.
Noin 50 %  ikäluokasta valitsee ammatillisen koulutuksen heti perusopetuksen jälkeen.
 
Ammatillisen koulutuksen jälkeinen jatko-opintokelpoisuus on erittäin tärkeä ominaisuus ammatillisen koulutuksen opiskelijoille.  Se on laissa turvattu. Kolmivuotinen ammattitutkinto takaa väylät korkea-asteelle ja jatko-opintoihin.  Eli ammatillinen perustutkinto tuottaa samanlaisen mahdollisuuden jatkaa opintoja korkea-asteella kuin lukio-opinnot.  Lähes 40 % valituista ammattikorkeakoulun opiskelijoista tulee ammatillisen koulutusväylän kautta.  Asia on huomattavan merkittävä.
 
Ammatillinen koulutus toimii aktiivisesti yhteistyössä lukiokoulutuksen kanssa niin, että opiskelijat voivat suorittaa myös lukio-opintoja tai samanaikaisesti koko lukiotutkinnon.
Moni suorittaa ns. kaksoistutkinnon - esim. metallialan perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon - joka on kova sana työmarkkinoilla.
 
Suomessa ei ole koulutuksen umpiperiä.  Se merkitsee sitä, että periaatteessa meillä kaikki lahjakkuudet voivat mennä eteenpäin elinikäisen oppimisen hengessä
 
Ammatilliseen koulutukseen on syntynyt useita - kansainvälisestikin kiinnostavia - innovaatioita.
Opetuksen henkilökohtaistaminen, aikaisemman osaamisen tunnistaminen sen hankintatavasta riippumatta, työpaikalla tapahtuva oppiminen, osaamisen näyttäminen työpaikoilla ja ammattitaitokilpailut ovat hyviä esimerkkejä rohkeista oppimista edistävistä innovaatioista.
 
Hyvät kuulijat
 
Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi maan hallituksen kärkihankkeista. Kun maailma muuttuu ympärillämme, muuttuvat myös ammatit ja niiden osaamistarpeet. Reformissa tulevat muuttumaan toimintalainsäädäntö sekä rahoitus että ohjausjärjestelmät.
 
AMKE:n yhteistyöfoorumissa "Katse tulevaan - ammattiosaaminen 2025" viime viikolla pääministeri Juha Sipilä sanoi:   ”Reformi on saatava maaliin. Uudistaminen on välttämätöntä”.  
Uudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna 2018.
 
Reformia voi kuvata koulutuksen kehittämisellä mm.
- työelämäyhteyden vahvistaminen
- koulutuksen laadun varmistaminen keskeisin tavoite
- koulutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta parannetaan - osaamisperusteisuus pakottaa uudistumaan
- ohjaus ja valmennus tärkeää opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen laadulle
 
Suomessa ammatillinen koulutus on tottunut vastaamaan muutoksiin ja elämään muutoksissa. Keskeiset toimijat ovat vahvalla otteella ja yhteistyöllä uudistamassa koulutusta. Viime syksynä opetusministeriö yhdessä opetushallituksen kanssa toteutti aivoriihen, johon vastasi yli 1300 koulutuksen järjestäjää, työelämän, opettajien ja opiskelijoiden edustajaa.
Me olemme täällä Tampereella ja Pirkanmaalla eturivissä tekemässä ammatillisen osaamisen huippuloikkaa. Meillä syttyi ensimmäinen sähkövalokin. Se velvoittaa!
 
Hyvät kuulijat
Keskeisintä ammatillisessa koulutuksessa on läheinen ja kiinteä yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa.  Kaiken perusta on tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely.  Tärkeä kysymys on -  miten kouluttaa siihen mitä ei vielä ole? Mikä on toimintaympäristömme vuonna 2025–2030?
 
Työelämän muutokset haastavat näkemyksemme siitä, mitä on työelämässä tulevaisuudessa tarvittava osaaminen tai mitä on ammatillinen osaaminen.  Muutosvauhti edellyttää työntekijältä kykyä omaksua uutta tietoa, kykyä mukautua siihen, että työvälineet tai työnteon tavat ovat jatkuvassa muutoksessa.
 
Tällaisessa työelämässä vähemmälle merkitykselle väistämättä jää kovin yksityiskohtaisen ammatillisen tiedon omaksuminen.  Sen sijaan merkitystään nostavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen liittyvät taidot, kuten kyky hyödyntää työssään uutta teknologiaa tai kyky ratkaista työssä eteen tulevia yllättäviä ongelmia.  Unohtamatta tietenkään sosiaalisia, työyhteisössä toimimisen taitoja.
 
Meidän on määriteltävä uudelleen se, miten me ammatillisen koulutuksen ymmärrämme.  Jos ammattitaito hankitaan tulevaisuudessa yhä enemmän työpaikalla oppien, missä hankitaan nämä elinikäisen oppimisen ja kehittymisen kannalta keskeiset taidot?
 
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE - jonka tulevaisuusvaliokunnan pj. on isäntämme rehtori Tapani Teppo - on arvioinut, että koulutusjärjestelmän korvaa tulevaisuudessa "oppimisen ekosysteemi", jossa eri instituutioiden, oppimisympäristöjen ja työn sekä muun elämänrajat ovat sekoittuneet.  Innovaatioista 96 % syntyy käytännön työstä, kuitenkin innovaatiopolitiikassa ammatillisen koulutuksen rooli usein unohdetaan. Arjen innovaatioista syntyvät talouskasvun avaimet.
 
Hyvät kuulijat
Haluan tässä yhteydessä rohkaista meitä kansainvälisyyteen.
Minulla ei nuorempana ollut mahdollisuutta opiskella ulkomailla.  Tänä päivänä meillä on noin 13 %:lle opiskelijoista opintoja ulkomailla, kun taas EU:n alueella vastaava luku on 2-3 %. Tästä huolimatta soisin paljon useammalle mahdollisuuden opiskella myös ulkomailla. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kuten Kiinan, Venäjän ja Intian kanssa pitää lisätä.
 
Hyvät kuulijat
Suomessa ammatillisen koulutuksen opettajat ovat arvostettuja ammattilaisia. Kelpoisuusvaatimukset ovat korkeat; oman alan korkeakoulututkinto, opettajankoulutus ja työkokemus vähintään 3 vuotta.
Koulutukseen on vaikea päästä - vain kolmannes hakijoista pääsee.
 
Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opettajuus käy läpi suurta muutosta.
Ammatillisen koulutuksen menestys perustuu ydintoiminnan eli pedagogiikan jatkuvaan kehitykseen, jolloin oppiminen ja opetus vastaavat tarpeita ja odotuksia.  Modernin oppimiskäsityksen, ihmiskäsityksen ja johtamiskäsityksen on kuljettava yhtä matkaa, jotta yhteisöjen järkevä kehitysyhteistyö on mahdollista.
 
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääntyminen tulee muuttamaan opettajuutta enemmän työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen sekä opiskelijan valmentamiseen. Tämä muutos ei kuitenkaan saa tarkoittaa oppilaitoksen tai opettajan kasvatuksellisen vastuun vähenemistä, myös opettajan koulutukselta edellytetään uudenlaisia valmiuksia.
 
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen
 
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä ja opetusministerinä ollessani kannoin huolta opintojen keskeytymisestä.  Käynnistimme koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman.  Ohjelmassa paneuduttiin erityisesti opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittämiseen, ohjauskäytänteiden kehittämiseen sekä erilaisten työvaltaisten oppimisympäristöjen ja mahdollisuuksien tarjoamiseen.


Erot eri koulutusaloilla ovat melko suuret.  Määrällisen seurannan tulokset osoittivat, että koulutuksen järjestäjien väliset erot viimeisenä seurantajaksona v. 2014–2015  olivat 1 ja 17 % välillä. Opintojen keskeyttämisen riski on moninkertainen 20–24 -vuotiailla verrattuna heitä nuorempiin opiskelijoihin.
 


Mielestäni on tärkeää todeta yksi selkeä tulos, joka koskee opiskelijoiden kokonaisvaltaista
hyvinvointia.  Opiskelijan terveyden, elämänhallinnan, osallisuuden kokemus ja mahdollisuus vaikuttaa
omiin opintoihin ehkäisee opintojen keskeyttämistä ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa.
 

Tässä korostan kaikkien toimijoiden- oppilaitoksen johdon, opetushenkilöstön, koko henkilöstön- vahvaa tahtotilaa jatkuvaan kehittämiseen ja välittämisen toimintakulttuuriin.


Totean lopuksi, että Kiina on parhaillaan meidän suuren ja monipuolisen kiinnostuksemme kohteena etenkin ja koulutusyhteistyön näkökulmista. 
Erityisesti Tampereen ystävyyskaupunki Guangzhou olisi erittäin kiinnostava pitkällekin menevän koulutusyhteistyön ja koulutuksen kehittämiskumppani. Tämä sen vuoksi, että Guangzhoulla on aito tavoite uusintaa koulutusjärjestelmäänsä.


Sama tavoite on jatkuvasti myös Tampereen seudun kouluttajilla, jotta alue pysyy kehityksen kärjessä. Kummallakin alueella on siis vahva tahto kehittää koulutustaan ja nostaa osaamistasoaan. Se yhdistää molempia alueita ja avaa erittäin kiinnostavia yhteistyön mahdollisuuksia.


Voin vakuuttaa, että Tampereen seudun kouluttajat, erityisesti toiselta asteelta, ovat mitä parhaimpia valintoja kehittämiskumppaneiksi. Kiinalaisen sananlaskun mukaan: "Minkä kuulet, unohdat. Minkä näet, muistat. Minkä teet, opit.". Nyt on yhdessä tekemisen aika, yhdessä oppimisen aika.
 

Avainsanat: ammatillinen koulutus, FUTURE EDUCATION FORUM - TAMPERE 2016

Vanhemmat kirjoitukset »